Maatalousyrittäjä on visaisen pulman edessä, jos haluaa laajentaa tuotantoaan. Lisämaata on vaikea saada, sillä peltoa ei ole kohtuuhintaan myynnissä eikä vuokrattavanakaan. Pellonraivaus varsinkin turvemailla tullee olemaan ympäristösyistä nykyistä vähemmän mahdollista.
Ratkaisua ongelmaan ryhdytään hakemaan tilojen välisestä yhteistyöstä, jota painotetaan myös EU:n ohjelmakaudella 2021-2027.
– Näyttäisi siltä, että seuraavan ohjelmakauden yhteinen maatalouspolitiikka tulee siihen myös sekä suoraan että välillisesti kannustamaan, toteaa erityisasiantuntija Erkki Joki-Tokola Luonnonvarakeskuksen (Luke) tiedotteessa.
Sekä kotieläin- että kasvinviljelytiloja yhteistyö Luken mukaan tuntuu kiinnostavan. Eläintilan ja viljatilan yhteistyöllä viljan hintaa voidan vakauttaa, lannoitekustannuksia vähentää karjanlannan avulla ja viljanviljelyyn nurmi toisi maan kuntoa parantavaa kiertoa.
Käytännössä jonkin asteista yhteistyötä on jo useamman vuoden ajan tehty Raahen seudulla. Pattijokinen lihantuottaja Sauli Joensuu ostaa karjalleen tuoreviljaa lähes 10 viljatilalta, jotka ovat 25 kilometrin säteellä. Joidenkin tilojen kanssa on myös koneyhteistyötä.
– Tarkoitus on kehittää viljakauppaa niin, että jo kylväessä viljelijä tietäisi sadon päätyvän tuoreviljaksi. Silloin tämä osaisi valita oikean lajikkeen kylvöön ja suunnitella lannoituksen, Joensuu kertoo.
Suunnitelmissa on myös, että viljatilat ottaisivat nurmen viljelykiertoonsa ja myisivät sadon säilörehuksi. Monet kasvitilat pitävätkin nurmea kierrossa, mutta yleensä karjatilallinen on hoitanut sen koko viljelyn.
Uudessa mallissa myös kasvinviljelytila laittaa tuotantopanoksia ja kantaa riskiä sadon onnistumisesta. Malli on vielä alkutekijöissään, Joensuu sanoo, mutta siitä on keskusteltu viljelijöiden kesken ja kevään aikana muutama viljatila jo aikoo nurmea kylvää. Lannoitteeksi nurmi saa myös karjanlantaa Joensuun tilalta.
– On motivoivaa ja kannustavaa, kun itse viljelee tavoitteellisesti. Nurmi toisi viljan rinnalle tuottavan kasvin. Riski jakaantuisi, myös sääriski. Riskiä kantamalla on kuitenkin aina mahdollisuus saavuttaa enemmän, Joensuu pohtii.
Pohjois-Pohjanmaa ei sattumalta ole karjatilavaltaista aluetta. Nurmikasvit ovat olosuhteisiin parhaiten sopivia viljelykasveja.
– Nurmi tuo varmuutta ja hajauttaa riskiä, ettei kaikki ole ohran varassa, Joensuu sanoo.
Nurmen viljely myyntiin on uusi asia, eikä valmista hinnoittelumallia ole. Hinnoittelu tulee perustumaan kuiva-ainepitoisuuteen, ja mallin tulee olla molempia osapuolia hyödyttävä.
– Tavoitteena on tälläkin konstilla saada tilojen taloudellista tulosta parannettua. Kaikilla tuotantosuunnilla on kannattavuus tiukilla, yhteistyöllä voisi sitä parantaa. Otetaan kaikki keinot käyttöön, Joensuu toteaa.
Tilojen välinen yhteistyö myös lisää yhteishenkeä.
– Tulee yhdessä tekemisen meininki, Joensuu kiteyttää.
Tilojen välinen yhteistyö
Yhteistyön edistäminen on yksi viime keväänä alkaneen Eloperäisten maiden viljelyn tuottama ympäristökuormitus -tutkimushankkeen työkalu
Hankkeessa ovat mukana Luonnonvarakeskus (Luke), Ilmatieteen laitos, Oulun yliopisto, Norwegian Agricultural Economics Research ja Salaojituksen tukisäätiö. Hankkeen partnerina ProAgria Oulu
Yhteistyöllä pyritään vähentämään tarvetta raivata uutta peltoa
Tavoitteena hyödyntää entistä tehokkaammin jo olemassa oleva peltomaa
Nurmen viljely ja karjanlannan käyttö parantaa maan kasvukuntoa ja satotasoja
Turve- ja multamailla nurmen viljelyllä voidaan kustannustehokkaasti vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
Tilojen yhteistyö voisi vakauttaa rehuviljan hintaa ja vähentää lannoituskustannuksia