Kaikki Siikajoen eri kylillä toimivat 72 yhdistystä ja järjestöä voivat taputtaa käsiään, sillä nyt kunnanvirastolla on heidän ihan oma yhteyshenkilönsä. Palvelupaja-hankkeen työntekijä Kirsi Autio istahti viime torstaina työtuolilleen intoa puhkuen.
– Teen yhdistysten kanssa yhteistyötä, hän kiteyttää toimenkuvansa.
Raahelainen Autio on koulutukseltaan kuvataiteilija. Hän on ollut yli 10 vuotta Raahen koulutuskuntayhtymällä eri tehtävissä, viimeksi Lybeckerin rehtorina. Taide on kulkenut koko ajan mukana ja nytkin Aution töitä on galleria Myötätuulen yhteisnäyttelyssä.
Palvelupajan projektityöntekijänä Autio aikoo ensi töikseen kyläillä yhdistysten tapahtumissa ja tavata hirveän paljon ihmisiä. Seuraavaksi listalla on jo yhdistysten väelle hyödyllistä koulutusta, kuten ensiapu- ja hygieniapassikurssi.
– Luulisin että koulutukset kiinnostavat laajaakin porukkaa. Ne ovat kursseja, jotka voi olla yksittäiselle yhdistykselle vaikea järjestää, mutta taitoja kaikki tarvitsevat, Autio toteaa.
Siikajoen kyläyhdistykset ja muut järjestöt tekevät yhteiseksi hyväksi monenlaisia asioita, on Autio huomannut.
– On hyvä lähteä viemään yhteistyötä eteenpäin, hän myhäilee.
Tarkoitus ei ole, että Autio ryhtyisi ohjailemaan ja neuvomaan kunnanvirastolta, miten ja mitä yhdistysten tulee tehdä. Päin vastoin, hän kuuntelee mitä halutaan ja mitä kaivataan. Toiveita on jo kartoitettu ja kysellään vielä lisääkin.
Eräs yhdistysten toive on ollut yhteistyötä koordinoiva hanke, sillä yhdistysväki on huomannut, että eri kylillä tehdään samoja asioita ja joskus jopa yhtä aikaa.
– Tärkeintä on saada väylä toimivaksi, että tieto kulkee kaikkeen suuntaan. Keino on tapahtumien kalenterointi. Se ei ole keneltäkään pois, vaan tuo lisää kaikille, Autio sanoo.
Maakuntauudistus muuttaa kuntien roolia ja sen myötä kolmannen sektorin merkitys kasvaa. Myös järjestöt ovat vaikuttamiskanava ja Autio toivoo, että kuntalaiset sen hoksaisivat.
– Myös yhdistystoiminnan kautta voi saada paljon aikaan, hän muistuttaa.
Järjestöjä, yhdistyksiä, kuntaa ja yrityksiä yhdistävä Palvelupaja-hanke kestää 1,5 vuotta. Tavoitteena Autiolla on, että hankkeen päättyessä jäisi elämään yhteisen toiminnan malli.
– Neuvottelupäivät olisi jalalla, pysyisi ja olisi hyvin menossa eteenpäin. Ja että tapahtumien, koulutusten ja kurssien tapahtumakalenteri olisi olemassa kunnan nettisivuilla tai muualla, hän listaa.
Lisäksi hän toivoo, että sekä yhdistykset että tapahtumiin osallistuvat ihmiset olisivat oppineet käyttämään Ihimiset.fi -palvelua. Valmiiseen nettipalveluun voivat yhdistykset kirjata tulevia tapahtumiaan kaikkien nähtäville.
– Uudelle asukkaalle on tärkeää, että jostain löytyy ajantasaista tietoa esimerkiksi harrastuksista, hän sanoo ja innostaa kuntalaisia käyttämään sivustoa.