Yli 55 vuotta vanha yksityistielaki uudistui vuoden vaihteessa. Uudistus oli Suomen Tieyhdistyksen erityisasiantuntija Jaakko Rahjan mukaan paikallaan, sillä vanha laki oli jo melkoinen sillisalaatti – siihen oli vuosien mittaan tehty lähes 30 muutosta.
Uudistuksen merkittäviä muutoksia on kuntien tielautakuntien lakkaaminen tämän vuoden lopussa. Tielautakunta hoitaa monia hallinnollisia asioita, muun muassa yksityistietoimituksia.
– Uusi laki on hyvä juttu. Tienkäyttäjät voivat itse perustaa tiekunnan, ei tarvita enää tielautakunnan eikä maanmittausinsinöörin toimitusta. Ne ovat olleet maksullisia, virallisia toimituksia ja ne ovat maksaneet yli tuhat euroa. Mitä isompi ja pitempi tie, sen isompi hinta, Siikajoen tekninen johtaja Pekka Aitto-oja toteaa.
Ennen tiekunnan päätöksistä saattoi valittaa oman kunnan tielautakuntaan, mutta uuden lain mukaan riita-asiat ratkaistaan käräjäoikeudessa. Käräjöintiä varten tiekuntien kannattaa Rahjan mukaan hankkia oikeusturvavakuutus.
Toisaalta valitusten käsittely käräjäoikeudessa saattaa yhdenmukaistaa ratkaisuja, on Siikalatvan maaseutujohtaja Mikko Äijälän arvio.
– Tielautakuntien antamia ratkaisuja ja päätöksiä ei ole vertailtu, ja niissä on voinut olla eroja. Nyt ratkaisut tasapuolistuvat ja yhdenvertaistuvat, hän sanoo.
Tiekunnille on tullut uusia tehtäviä ja vastuita, ne voivat muun muassa antaa luvan maakaapelin sijoittamiseen tiealueelle.
– Uudet vaatimukset ja lisääntyneet säädökset taitavat väistämättä tarkoittaa sitä, että yksityisteiden tieisännöinnin kysyntä tulee kasvamaan, Rahja arvioi.
Merkittävä muutos koskee kuntien yksityistieavustuksia. Uuden lain mukaan kunta voi avustaa vain sellaisia teitä, joille on virallinen, rekisteröity tiekunta. Kiinteistönomistajat voivat perustaa tiekunnan keskenään ja virallistaa sen ilmoittamalla Maanmittauslaitoksen rekisteriin ja valtakunnalliseen Digiroad-tietokantaan.
Kunnissa tutkitaan, antaako laki kuitenkin mahdollisuuden tukea kaikkia vakituisesti asuttuja yksityisteitä.
