Kestiläläisestä Sirkka Pellikasta tuli vuonna 1985 tuolloin vasta 34-vuotiaan nuoren miehensä omaishoitaja. Vankalla kokemuksella hän toteaa, että omaishoitajan arjesta selviytyminen vaatii luovuutta.
Sirkka toivoo, että tietokoneen kautta toimiva Skype-yhteys valjastettaisiin laajemmin käyttöön niin kotona avohoidossa olevien kuin hoivalaitoksissa asuvien pitkäaikaispotilaiden keskuudessa.
Siinä missä kuvaa ja ääntä välittävä puheyhteys antaa omaishoitajuuden vuoksi neljän seinän sisään sidotulle Sirkalle mahdollisuuden pitää yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin, toisi yhteyden laajempi hyödyntäminen uudenlaista iloa ja vaihtelua myös hoidettavien elämään.
Sirkkaa kauhistuttaa ajatus, ettei pitkälle dementoitunutta kannattaisi istuttaa tietokoneen eteen tai laittaa kännykkää korvalle. Entäpä jos tuttujen lasten ja lastenlasten äänien kuuleminen vielä tavoittaakin hänet?
– Mahdollisuus kommunikointiin kuuluu kaikille, Pellikka muistuttaa.
Äitinsä omaishoitajana toimiessaan Pellikka kehitti kotipotilaskansion, josta löytyy muistitikulle saneltuna hoidettavaa koskevat perustiedot. Papereina kansiossa ovat sairauskertomus, lääkitys, päivärytmi, toimintakyky kotona, mitä jääkaapista pitäisi löytyä sekä lyhyesti henkilöhistoria.
Pellikka on tehnyt kotikansion myös miehelleen ja itselleen. Puolison kansio on aina saapusalla ja omaa kansiotaan Sirkka säilyttää ruskeassa salkussa, jonka paikan on kertonut läheisilleen.
– Kansio kulkee mukana, jos omaishoitaja on lomalla tai muutoin poissa pelistä. Siitä löytyvät tärkeät tiedot hoidettavasta, tiivistää Pellikka kansion tarpeellisuutta.
Pelkkä kansion laatiminen ei riitä, vaan tietoja tulee myös päivittää säännöllisesti.
Sirkka Pellikka on saanut potilaskansioon puolisosta keräämistään tiedoista kiitosta muun muassa ambulanssihenkilökunnalta.
Sirkan omaishoitajuus alkoi, kun puoliso Matti sai sairauskohtauksen kesken navetoinnin. Lue pariskunnan tarina 14.4. Siikajokilaaksosta