Juttukaveri on tuiki tärkeä yksin yritystään pyörittävälle.
– Ajatuksia ei tule yksin sohvalla maaten, sanoo Jokirannan Takomon Aki Karsikas.
Päässä alkaa Karsikkaan mukaan tapahtua paljon, kun tapaa toisia yrittäjiä ja rupattelee heidän kanssaan. Keskusteluissa jaetuista kokemuksista ja vinkeistä alkaa versoa ideoita vaikkapa siihen, kuinka yritystä voi laajentaa.
Tuotannon kasvattaminen on kovasti mietityttänyt Karsikasta. Takomon tilat ovat kodin kanssa samassa pihapiirissä eikä yritystä voi erottaa muusta elämästä.
– Minun yritys on eri tyyppinen kuin monet muut mikroyritykset, jotka toimivat irrallaan kodista. Se tuo haasteita, esimerkiksi kuinka paljon haluan asiakasliikennettä kodin pihapiiriin, Karsikas toteaa.
Yritystoiminnan laajentamiseen on ideoita tullut toisilta yrittäjiltä, joita Karsikas on tavannut pian kaksi vuotta kestäneessä Mikroyritysten kasvualusta -hankkeessa. Iso oivallus on ollut, että yritystä voi kasvattaa monella tavalla.
– On tullut ajatus, että voi kasvattaa muutenkin kuin lisäämällä seiniä ja palkkaamalla väkeä, Karsikas sanoo.
Jokirannan Takomon juuret ovat syvällä seppäperinteessä. Taustalla on Raahen Taidetakomo, jonka toiminta jatkui Martti Karin yrityksessä Tauvolan takomossa, jossa Karsikas työskenteli 1996-1997. Kun Kari jäi eläkkeelle, otti Karsikas sepän vasaran ja alasimen haltuunsa.
– Olin Martilla töissä ja sain olla mestarin opissa. Jos sitä pätkää ei olisi ollut, olisi yrityksen jatkaminen ollut huomattavasti vaikeampaa, hän tähdentää.
Ryhtyessään yrittäjäksi Karsikas oli viisikymppinen. Samaan aikaan kun takomo tuli pihapiirin halliin, aloittivat Karsikkaan pojat omaa yritystoimintaa. Poikien yritys on isän mielestä todellinen start up -yritys, ja se on laajentanut toimintaansa jo ulkomaille.
– Usein mietin, onko oma yritys yritystoimintaa vai elinkeino, hän pohtii.
Ajatusmalli on tyypillinen yksinyrittäjille, tietää mikroyrittäjyyden tutkijatohtori Kai Hänninen.
Hän painottaa, että yksinyrittäminen on myös start up -yrittämistä, sillä yrittäjän ikä tai kasvu ei määrittele start up -yrityksiä.
– Kasvu on valinta, Hänninen tähdentää.
Mikroyritysten kasvualusta -hanke alkoi vuoden 2015 alussa. Mukana on 69 mikroyritystä Siikajoen, Raahen, Pyhäjoen ja Oulun Eteläisen alueilta.
– On ollut mukava seurata, kuinka hankkeena aikana yrityksissä on tapahtunut myönteistä kehitystä, Hänninen toteaa.
Kaksivuotisen hankkeen oli määrä loppua tämän vuoden lopussa, mutta se on saanut jatkoaikaa ensi kesään asti. Vuoden vaihteessa vetäjäksi Hännisen tilalle vaihtuu Riitta Palosaari Raahen seudun yrityspalveluista. Kesään asti Hänninen on mukana taustatukena.
Hankkeella on onnellinen loppu, sillä sen aikana rakennettu malli on todettu toimivaksi ja merkitykselliseksi. Yrityspalvelut ottaa mallin käyttöönsä ja jatkaa sen avulla mikroyritysten tukemista osana normaalia toimintaansa.
