Siikajoen Yrittäjäyhdistyksen kevätkokouksessa lyötiin parin viime vuoden osanottajaennätys.
Hallituksen kokouksen päälle kokoontuneeseen yleiseen kokoukseen otti osaa tusinan verran yrittäjiä eri puolilta Siikajoen kuntaa.
Illassa syntyi keskusteleva ilmapiiri, kun yrittäjät miettivät yhdessä tilaisuuteen kutsutun kunnanjohtaja Mauno Rannon kanssa, mitä voitaisiin yhteisvoimin tehdä Siikajoen ja siikajokisten entistä paremman tulevaisuuden eteen.
– Kunnan ja yrittäjien välinen yhteistoiminta on hirvittävän tärkeää, tuumasi Tuomas Parttimaa.
Porukalla yrittäjät muistelivat aikoja, jolloin Siikajoen kunnalla ja yrittäjillä oli yhteinen yhteistoimintaelin joka kokoontui säännöllisesti.
Työryhmän nimi oli päässyt jo unohtumaan, koska tapaamisia ei ole enää ollut.
Parttimaa arvioi, että säännöllisiä tapaamisia tärkeämpää olisi saada aikaiseksi toimiva ja pysyvä keskusteluyhteys
Mauno Ranto otti innostuneesti vastaan ajatuksen, että kunnan ja yrittäjien välinen yhteinen työrukkanen herätetään toimimaan.
Hän arvioi, että tarvitaan sekä kaikille yrittäjille avoimia keskustelutilaisuuksia että järjestäytynyttä, toimikuntaan valittujen jäsenten välistä säännöllistä vuoropuhelua ajankohtaisista asioista.
Kunnanjohtaja on tietoinen, että tarvetta on satsata muun muassa yritystonttien markkinointiin sekä sopivien tonttien kaavoittamiseen.
– Tontit ja kaavoitus on sellainen asia, johon liittyviin tarpeisiin pitää tarttua nopeasti. Ovatko esimerkiksi asuntotontit nykyisiä tarpeita vastaavia, pohti Ranto.
Yritys- ja teollisuustonttien nykyistä tarjontaa Ranto kuvasi vähäiseksi, mutta asiaksi joka täytyy hoitaa kuntoon.
Jorma Heikkinen tiedusteli, onko Revonlahdella yritystontteja. Hän arveli, kun Kasitien kunto paranee Oulun ja Pyhäjoen välillä, tulee Revonlahdesta entistä houkuttelevampi paikka myös yritysten silmissä. Erityisesti isot tontit voisivat kiinnostaa.
– Olen täysin samaa mieltä Revonlahden houkuttelevuudesta, vahvisti Mauno Ranto.
Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Raine Niinimaa muistutti, että kunnalle voi tuoda tietoon, mikäli yksityisillä on omistuksessaan teollisuus- tai omakotirakentamiseen soveltuvaa maata ja mahdollisesti myös tonttimaan kaavoitustarpeita.
Kunnanjohtaja toi kokousväen tietoon tuoreita tietoja maakuntahallinnon valmistelusta. Tuomas Parttimaa toi esiin yrittäjien huolen muutoksen vaikutuksesta palveluiden kilpailutukseen. Yrittäjien toive on, ettei nykyisestä vapaasti kaikkien yrittäjien tarjottavissa olevista palveluista luisuisi mitään maakunnalliseksi palveluksi niin, ettei yrittäjien olisi mahdollista enää edes tarjota palveluaan.
Ranto ymmärsi yrittäjien huolen, mutta toi ilmi myös sen, että uusia työtilaisuuksia avautuu yrittäjille. Esimerkiksi ruokapalveluille tulee kysyntää, kun uudessa maakuntahallinnossa kunta ei voi tuottaa ruokahuoltoa sote-toimijalle.
Voidakseen tarjota palvelua, kunnan tulisi yhtiöittää ruokahuoltonsa. Maakunta kilpailuttaa myös taloushallintoa ja kirjanpitoa.
Kevätkokousasioissa todettiin parhaillaan käynnissä olevan soittokampanjan, jossa hallituksen jäsenet lähestyvät yrittäjäyhdistyksen jäseniä kysyen, mitä asioita jäsenistö toivoo vietävän eteen päin. Monen päätoive on ollut, että nuorisotyöhön satsataan. Yhdistys tekee omalta osaltaan työtä uusien yrittäjien kasvattajana
Yrittäjäyhdistys panostaa jatkossakin lasten ja nuorten yrittäjätietoisuuden kasvattamiseen muun muassa Duunirallin vuosittain järjestäen.
Lisäksi on toivottu yrittäjille räätälöityjä perustietokoneohjelmistojen käyttökoulutusta. Yhteistyössä kunnan kanssa on vireillä yrityskummitoiminnan aloittaminen. Minna Luoma toi ilmi useammalta suunnalta kuulemansa toiveen, että Siikajoella järjestettäisiin yrityksen perustamista suunnitteleville yrittäjyyskurssi.
Vasta kaksi kuukautta Siikajokea johtanut Ranto tiedostaa yrittäjien työn tärkeyden.
– Yrittäjyys on elinvoimantuoja. Yrittäjät pitävät tätä yhteiskuntaa yllä, Mauno Ranto kiteytti.