Kaikkia teollisuuden toimialoja koskeva talouskasvu ja sen vahva veto näkyy myös Raahen seutukunnassa, arvioi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Tosin alueelta kantautuvat viestit ovat perin ristiriitaisia: Yrittäjien viimesyksyinen barometri kertoo maakunnan lähes heikoimmista näkymistä, mutta Pentikäinen on kuullut myös paljon myönteisiä uutisia.
Lisää hän odottaa ja toivoo kuulevansa ensi sunnuntaina, jolloin esiintyy Raahen seutukunnallisen yritysväen kirkkopyhän puhujana. Raahen kirkossa hänen puheensa teemana on ansaitsematon armo.
Teema on yrityselämän näkökulmasta mielenkiintoinen, Pentikäinen tuumii, sillä yrityksissä ja yrittäjinä pyritään toimimaan siten, että saisi ansionsa mukaan. Työnantajat palkitsevat työntekijöitään eri tavoin suorituksen mukaan.
– Kuitenkin teema on ansaitsematon armo. Eli sillä mitä tehdään, ei olekaan merkitystä, vaan kaikki mitä saadaan perustuu armoon, Pentikäinen pohtii.
Jumalanpalveluksen jälkeen on keskustelutilaisuus, jossa Pentikäinen aikoo pohtia, miten tärkeää yritysmaailmassakin on armollinen, virheet hyväksyvä kulttuuri.
– Jos ei ole tilaa virheille, ei ole tilaa kehittymiselle. Virheet ja riski liittyvät kehittymiseen, hän tähdentää.
Keskusteluissa Pentikäinen on törmännyt kysymykseen, miksi puhutaan yrittäjistä ja yrityksistä eikä esimerkiksi tekijöistä ja voittajista. Yrittäjä on hänestä oikein hyvä sana:
– Se pitää sisällään sen, että aina ei onnistu, aina on riski mukana.
Yhteiskunnassa tulisi Pentikäisen mielestä olla enemmän tilaa epäonnistumiselle. Sallivampi kulttuuri rohkaisisi ihmisiä yrittämään ja yrityksiä kehittymään, mikä loisi lisää työpaikkoja. Myös työpaikoilla sisäisen kulttuurin olisi hyvä sietää virheitä ja jopa pitää niistä, sillä niistä oppii.
– Supercell on hyvä esimerkki. Juttujen mukaan siellä juhlitaan virheitä, sillä ne ovat aina mahdollisuus kehittyä ja luoda uutta, Pentikäinen toteaa.
Työttömyysaste Suomessa on marraskuun tilastojen mukaan 7,1 prosenttia. Tilanne on parempi kuin syksyllä 2016, mutta tekemistä vielä riittää. Aktiivimallia Pentikäisen mukaan tarvitaan, vaikka hän ymmärtääkin niitä, joita se harmittaa.
Aktiivimalli ei Pentikäisenkään mielestä ole mikään ihmetemppu, jolla työllisyys saadaan paranemaan. Pienten keinojen sijasta tulisi tehdä kokonaisvaltainen työmarkkinoiden uudistus ja poistaa kaskesta ainakin kaksi kantoa.
– Yrityksille tulisi antaa enemmän tilaa sopia työehdoista paikallisesti jos molemmat osapuolet haluaa. Nyt se on vaikeaa. Keskitetty sopiminen on iso rakenteellinen valuvika. Toinen ongelma on irtisanominen. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä se on helppoa, mutta henkilöperustaisesti vaikeaa. Se on johtanut siihen, että moni PK-yrittäjä ei uskalla palkata. Henkilöperustaista irtisanomista pitäisi helpottaa mikroyrityksiltä, että työpaikkoja syntyisi lisää, Pentikäinen linjaa.