Mainos: Tutustu Sii­ka­jo­ki­laak­so Digiin 2 kk 6,75 euroa. Tilaa tästä.

52 verk­ko­yön tut­ki­mus – Uljuan koe­ka­las­tuk­ses­sa heikko saalis

Siikalatva/Pulkkila
Kalat punnitaan, mitataan ja tiedot merkataan ylös kalalajeittain, Timo T. Turunen toteaa. Verkkokoekalastuksen hoitaja Timo T. Turunen selvitteli Uljuan kahvilan kupeella Majanperän suunnalla Uljuan tekojärvessä yön pyynnissä olleet verkot. Koekalastusta varten Uljuan tekoallas jaettiin ruutuihin. Verkkojen paikat ratkottiin arpoen. Jokaisen verkkoon uineen kalan pituus selvitettiin mitaten.
Kalat punnitaan, mitataan ja tiedot merkataan ylös kalalajeittain, Timo T. Turunen toteaa.
Kalat punnitaan, mitataan ja tiedot merkataan ylös kalalajeittain, Timo T. Turunen toteaa.
Kuva: Sari Junnonaho

Uljuan tekoaltaalla on selvitetty syys-lokakuun taitteessa verkkokoekalastuksella järven kalakannan tilaa. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus on tilannut järvien koekalastuksia vesienhoidon suunnittelua varten. Haukiputaalaisen kalastaja Timo T. Turusen tämän kesän urakka on verkkokoekalastusöiden osalta ohi.

Viimeisimpänä tutkimusjärvenä loppukesän ja syksyn kestäneissä koekalastuksissa on ollut Uljuan tekojärvi. Tänä kesänä koeverkkokalastuksia on tehty kaikkiaan yhdeksällä järvellä. Esimerkiksi Haapavedellä verkot ovat olleet Ainalilla ja Korkatissa.

Turusen käytössä on ollut tusinan verran 5–55 millimetriin silmäkoolla olevia erikokoisia verkkoja. Koekalastusta varten 28 neliökilometrin laajuinen Uljuan tekojärvi on jaettu 500 metriä kanttiinsa oleviin neliöihin. Isoon järveen viiden hehtaarin suuruisia neliöitä mahtuu kaikkiaan 118.

Ennen verkkojen vesillelaskua Turunen on arponut koeruudut, joihin verkot viedään. Oikein tarkkoja kun ollaan, olisi jokaiseen ruutuun pitänyt arpoa vielä erikseen, mille kantille verkko lasketaan.

Yksin kalalla ollessa Turunen on antanut luonnon hoitaa arvonnan ja ohjata verkon sopivaan kohtaan ruudussa. Jos ruudun kohdalle sattuu saari tai korteikko, ei verkkopaikkaa arvota uudestaan.

Vaatimaton saalis

Kalastaja aloitti Uljualla työt varovaisesti laskien järveen vain viisi verkkoa 13.–14. syyskuuta väliseksi yöksi. Turusella oli ajatus, että mikäli tieto Uljuan kalakannan runsaudesta pitää paikkansa, on hänellä kova työ selvittää yksinään kalastusyön jälkeen kalaa täynnä olevat verkot.

Pelko oli turha. Kalasaalis jäi vaatimattomaksi, joten seuraavina koekalastusöinä Turunen on laskenut järveen keskimäärin kymmenen verkkoa.

Uljuan kokoiseen järveen verkkoja on tutkimuksessa pidettävä 52 verkkoyön verran. Verkkoyöksi luetaan jokainen järveen laskettu verkko joka on ollut pyynnissä vähintään 12 tuntia.

Syyskuun viimeisen viikon sumu teki kokeneelle kalastajalle kepposen. Sumu oli 25.- 26. syyskuuta välillä niin kova, että käytössään olevista apulaitteista huolimatta Turunen eksyi toviksi Uljualle. Mies päätti keskeyttää päivän kokeen, kun osasi takaisin ihmisten ilmoille, koska ei halunnut työllistää pelastuslaitosta, jos vaikka ei illan tullen osaisikaan rantaan.

Ei hätiköityjä päätelmiä

Kokonaisuutena, mutu-tuntumalla Turunen arvioi tutkimusjakson jälkeen, että Uljuassa oli heikosti kalaa. Hän vertaa saalista Pyykösjärveen, josta paras saalis oli kahdeksan kiloa per verkko. Kohtuullinen saalis on 1–1,5 kiloa per verkko.

– Nyt on ollut aika paljon pikku kallaa. 52 verkkoyön jälkeen kokonaissaalis Uljuasta ei paljon yli 20 kilon mene.

Koollaan on ihastuttanut 526 grammaa painanut ahven. Ihmetystä aiheutti myös viimeisenä verkkoyönä silmäkooltaan 6,25 milliseen verkkoon jäänyt 19 senttiä pitkä ja 53 grammaa painanut salakka, jonka pituutta Turunen hämmästeli.

Turunen muistuttaa, että hänen kokemustensa perusteella ei kannata tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä Uljuan kalakannan tilasta. Uljualla kalastavat tietävät, missä kohti kalat lymyävät. Vaikka koeverkkokalastuksessa verkkoja on ollut pitkin järvenselkää, voi olla, että yksikään verkko ei ole ollut kala-apajassa.

Uljuasta nousi verkkoihin kiiskiä, ahvenia, särkiä, lahnoja, salakoita, haukia, mateita ja yksi seipi.

Koekalastuksessa kunkin verkkoyön lomaketietoon merkitään sääolosuhteet ja myös pintaveden lämpö. Jokaisesta verkosta täytetään tietoja kahdelle lomakkeelle.

Tiedot Uljua kirjaan

Kalojen verkosta päästäminen, punnitseminen ja mittaaminen on järveltä tulon päälle lähes päivän työ. Työ nopeutuu, jos Turusella on apuna kirjuri, mutta yleensä hän on liikkeellä yksin. Kalasaaliin analysoinnin jälkeen kalat päätyvät kompostiin. Ruokakalat pyritään saamaan hyötykäyttöön, yleensä Turunen antaa kalat häntä auttaneille talkoolaisille.

Turusen työrupeama Uljuan tekojärven verkkokalastustutkimuksen saralla jatkuu konttoritöinä, kun mies kirjaa tiedot ylös koekalastusrekisteriin. Tietoja käytetään kalaston tilan arvioinnissa. Luonnonvarakeskus tekee kalaston luokittelun.

Pohjois-Pohjanmaalta koeverkkokalastuksin tutkittavien järvien listaan lisättiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Uljua. Koekalastuksen Uljuan tekoaltaan 50-vuotisjuhlavuoden lähestymisen kunniaksi on tilannut Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus.

– Ajatuksena on, että vesienhoidon suunnittelun tietotarpeen lisäksi Uljuan historiasta kertovaan kirjaan saataisiin ajantasaista tietoa järven kalakannasta, kertoo biologi Mirja Heikkinen.