Entä jos ves­saa­kaan ei saisi ve­det­tyä? SPEK antaa neuvoja 72 tunnin va­rau­tu­mi­seen

Pitkän sähkökatkon syntyessä ongelmia tulisi siitäkin, ettei WC:tä voi vetää, jos ei ole sähköä, joka pumppaisi vettä pönttöön. Kuvituskuva.
Pitkän sähkökatkon syntyessä ongelmia tulisi siitäkin, ettei WC:tä voi vetää, jos ei ole sähköä, joka pumppaisi vettä pönttöön. Kuvituskuva.
Kuva: Teija Soini

Syysmyrskyt tuovat usein mukanaan sähkökatkoja ja silloin muistuu, miten moni arkinen ja itsestään selvä asia tarvitsee toimiakseen sähköä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) muistuttaa tiedotteessaan, että jokaisen kotitalouden olisi hyvä varautua pärjäämään häiriötilanteessa vähintään 72 tuntia ilman viranomaisten apua.

Selviämistä varten kotoa tulisi löytyä koko perheelle ruokaa ainakin kolmeksi vuorokaudeksi, jos kauppaan ei syystä tai toisesta pääsisi.

72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jossa kauppoja on suljettava, julkinen liikenne on pysähdyksissä, eivätkä maksukortit toimi. Kotona elämää hankaloittaisivat jääkaapin ja pakastimen lämpiäminen, ruoanvalmistuksen haasteet, kodin lämpötila ja valaiseminen. Ongelmia tulisi siitäkin, ettei WC:tä voi vetää, jos ei ole sähköä, joka pumppaisi vettä pönttöön.

Kotivara tuli tutuksi koronan myötä

SPEK toteaa, että kun koronapandemia alkoi, suomalaiset harvensivat kauppareissujen tahtia, ja samalla ihmiset alkoivat ostaa kerralla vähän enemmän ruokaa. Taustalla oli ajatus siitä, että kauppaan ei mentäisikään ihan joka päivä. Siitä kotivarassa on kyse.

Kotivara ei ole varaston perällä oleva laatikollinen säilykkeitä, vaan juuri sitä ruokaa, jota perheessä muutenkin syödään. Kotivaraa kulutetaan jatkuvasti ja ostetaan uutta tilalle. Näin elintarvikkeet eivät pääse pilaantumaan, eikä synny hävikkiä.

Sen lisäksi, että keittiön kaapeista pitäisi löytyä ruokaa, kotoa tulisi löytyä muitakin tarvikkeita, joista olisi hyötyä pitkittyneen sähkökatkon osuessa kohdalle.

Kannellista ämpäriä tai kanisteria tarvitaan, jos hanasta tuleva vesi ei olekaan juomakelpoista ja vettä pitää mennä hakemaan vesilaitoksen järjestämästä vedenjakelupisteestä. Astian pitää olla valmiiksi puhdas, sillä likaista ämpäriä tai kanisteria ei voi enää siinä vaiheessa pestä, kun hanasta ei tule puhdasta vettä.

Roskapusseja kannattaa pitää varalla ainakin yksi rullallinen, sillä jos WC:tä ei voi vetää, istuimen päälle voi silloin virittää roskapussin ja tehdä tarpeet siihen. WC-käynnillä käytetty roskapussi on sekajätettä.

Pimeän kodin valaiseminen ilman sähköä ei onnistu muutamalla kynttilällä. Taskulamput tulevat silloin tarpeeseen, mutta otsalamput voivat olla joissain tilanteissa vielä käytännöllisempiä, koska molemmat kädet jäävät vapaiksi.

Perheen välttämättömiä lääkkeitä ei saisi koskaan päästää loppumaan, vaan niitäkin olisi hyvä löytyä lääkekaapista ainakin 72 tunnin tarpeisiin.

Lämpimän ruoan valmistus sähkökatkon aikana edellyttäisi retkikeitintä, grilliä, leivinuunia tai takkaa. Kaikilla ei sellaisia ole, joten vaihtoehdoiksi jää avun pyytäminen sellaiselta tuttavalta, jolta näitä löytyy tai kylmään ruokaan tyytyminen.

Kansalaisia muistutetaan varautumisesta laajan viranomaisharjoituksen yhteydessä

Häiriöt sähkönjakelussa ja vesihuollossa teettäisivät töitä monien eri alojen viranomaisille. Syys-lokakuun aikana aluehallintovirastot eri puolilla Suomea järjestävät viranomaisille valmiusharjoituksia, joissa käydään läpi erilaisissa häiriötilanteissa eteen tulevia tehtäviä ja vastuita.

Laajassa häiriötilanteessa viranomaisille tulisi lyhyessä ajassa paljon tehtäviä, eikä heillä olisi mahdollisuutta päästä nopeasti paikan päälle jokaista ongelmaa ratkomaan. Näin ollen on jokaisen oman ja yleisen turvallisuuden kannalta tärkeää, että perheissä olisi mietitty, miten mahdollisiin häiriötilanteisiin voisi varautua ennakolta ja miten tulisi toimia esimerkiksi pitkittyneen sähkökatkon tai vedenjakeluhäiriön aikana.