Lukeminen ja luotettavat uutiset taistelevat lasten ja nuorten vapaa-ajasta
Samaan aikaan kun lyhytkestoisen sisällön kulutus lisääntyy sosiaalisessa mediassa, lukutaidon taso nuorten keskuudessa laskee. Kansainvälisen lasten lukutaitotutkimuksen eli PIRLS-tutkimuksen mukaan erittäin heikosti lukevien neljäsluokkalaisten oppilaiden osuus on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että kannustamme nuoria löytämään lukemisen ilon – erityisesti nyt, kun lukeminen ja luotettavat uutiset taistelevat koululaisten vapaa-ajasta.
Uutismedian liiton ja Kantar Media Oy:n toteuttaman tutkimuksen mukaan noin 40 % 13–18-vuotiaista nuorista saa lähes kaiken tarvitsemansa uutistiedon TikTokista. Tämä ei kuitenkaan itsessään ole täysin huono asia. Osa TikTokissakin julkaistusta uutissisällöstä on luotettavien uutismedioiden julkaisemaa ja täyttää journalismin periaatteet. Oli kyse mistä kanavasta tahansa, uutisia ja uutismedioiden sisältöjä kuluttamalla voi jokainen meistä laajentaa ymmärrystään ympäröivästä maailmasta – kunhan oppii erottamaan, mikä sosiaalisen median sisällöstä on luotettavaa ja mikä vaatii kriittisempää tarkastelua.
Jopa aikuiset ovat vaarassa joutua valeuutisten uhriksi
Facebookissa tulee vastaan mainos, jonka mukaan uutisankkuri Matti Rönkä on tehnyt bitcoineilla tuhansien eurojen voitot. Instagramissa leviää Paavista tyylikäs kuva, jossa hän on pukeutunut Balenciaga-tyyliseen valkoiseen toppatakkiin. TikTokissa ihotautilääkäri hehkuttaa voidetta, joka silottaa rypyt viikossa.
Mikään näkemästäsi ei kuitenkaan ole totta. Sisältö voi olla jopa täysin tekoälyn tuottama tai taustalla on vahva kaupallinen motivaatio. On siis sanomattakin selvää, ettei kukaan meistä ole turvassa disinformaatiolta ja algoritmeilta.
”Tällä hetkellä mediatulvan sekä virran mukana tulevan mis- ja disinformaation määrä on niin valtava, että jopa aikuisilla on vaikeuksia hahmottaa, mikä on totta ja mikä ei – lapsista puhumattakaan. On tärkeää, että lapset oppivat tunnistamaan luotettavia uutismedioita sekä hoksaamaan, milloin on tarpeellista olla kriittinen ja milloin voi luottaa kuluttamaansa sisältöön”, kertoo Kaleva Median yleisösuhdepäällikkö Sauli Pahkasalo.
Medialukutaidon kehittäminen on hedelmällisintä silloin, kun lapset innostuvat siitä itse
Entisenä Rantalakeus-lehden päätoimittajana Pahkasalo on saattanut vauhtiin jo useamman vuoden pyörineen nuorten alueverkkotoimitusprojektin, jossa yläkoulun oppilaat pääsevät Uutisten viikon ajan tuottamaan toimituksellista sisältöä Rantalakeuden toimituksen tukemana. Nuorten alueverkkotoimitus -projektia on sittemmin kehittänyt eteenpäin Rantalakeuden nykyinen päätoimittaja Henna Lammi.
”On ollut palkitsevaa päästä tekemään käytännön juttuja ja sisältöjä, joista huomaa, miten lapset kehittyvät ja oivaltavat. Eräs hiljaisempikin poika tuli muutama vuosi sitten kertomaan, että Rantalakeuden järjestämä alueverkkotoimitus oli paras kouluviikko ikinä. Rantalakeudessa aloitettu yhteistyö on siis selkeästi tuottanut hedelmää”, sanoo Pahkasalo.
Seuraavaksi Pahkasalo lähtee vetämään koko Kaleva Median mediakasvatushanketta, jonka tarkoituksena on tuoda kiinnostavin keinon lapsille ja nuorille esille, millaisia taitoja he tarvitsevat nykyajan mediassa. Tavoitteena on etsiä kaikille toimituksille mediakummikoulu tai kouluja, joiden kanssa mediakasvatustyötä kehitetään.
Haluamme tarjota eväitä medialukutaidon kehittämiseen
Ammattitaitoiset toimittajamme tietävät, mitä luotettavan ja puolueettoman journalismin tekeminen vaatii. Ymmärrämme hyvin, kuinka suuri merkitys sananvapaudella, luottamuksella, tasa-arvolla ja demokratialla on tämän päivän yhteiskunnassa. Lisäksi haluamme, että kyseinen osaaminen siirtyy myös tuleville sukupolville.
Siksi Kaleva Media haluaa tarjota lapsille ja nuorille eväitä medialukutaidon kasvattamiseksi, yhdessä oppilaitosten kanssa. Mediakasvatuksen tärkeimpänä päämääränä on kasvattaa kriittisiä, vastuullisia ja vaikuttavia kansalaisia. He osaavat erottaa faktan fiktiosta, käyttää omaa ääntään ja vahvistaa demokratiaa luotettavan tiedon avulla.
Onnistunut mediakasvatus vaatii mukaan myös innostuneita opettajia.
”Opettajan näkökulmasta tämä on ainutlaatuinen tilaisuus saada oma koulu tai luokka tiiviiseen yhteistyöhön paikallismedian kanssa ja päästä vaikuttamaan siihen, miten mediakasvatusta lähdetään tekemään. Nyt kannattaa siis olla hereillä ja innostua!”, huikkaa Pahkasalo.
Haemme nyt mukaan mediakasvatusyhteistyöstä kiinnostuneita kouluja, jotka haluavat osaksi Suomen fiksuinta mediakasvatusta. Toteutuksen ääreen pääsemme lukuvuoden 2026–2027 alussa, jota ennen toimitukset valitsevat ilmoittautuneiden koulujen joukosta koulun tai kouluja, joiden kanssa mediakasvatusyhteistyötä ryhdytään suunnittelemaan. Yhteistyö rakennetaan jokaisen valitun koulun toiveiden mukaisesti, eikä valmista tehtävälistaa ole. Mediakasvatusprojekti voi sisältää kouluvierailuja, toimituksen työhön ja prosesseihin tutustumista, sisältöjen tekemistä tai vaikkapa erilaisia projekteja.
Hae mukaan!
Voit hakea koulusi mukaan yhteistyöhön täyttämällä linkistä löytyvän lomakkeen. Kerro meille minkä median kanssa haluaisit tehdä yhteistyötä ja mitä toivot yhteistyöltä, sekä miksi juuri sinun koulusi pitäisi valita mukaan. Hakuaikaa on 31.5.2026 saakka.