Vastustusta pelkästä vastustamisen ilosta? Ei, vaan aito huoli Revonlahden kylän tulevaisuudesta ja sen asukkaitten terveydestä on saanut osan kyläläisistä taistelemaan tuulivoimaa vastaan.
Moni ihmettelee vastustusta, koska eihän Revonlahdelle ole suunniteltu yhtään voimalaa. Lähimmät tulevat noin neljä kilometriä Raaheen päin Kangastuulen hankealueelle. Karhukangas on noin viisi kilometriä ja Navettakangas noin kahdeksan kilometriä Raahen suuntaan Kasitien molemmin puolin.
Kolmelle alueelle suunnitellaan enimmillään 69 voimalan rakentamista. Niiden tehot ovat kolmesta viiteen megawattia ja pyyhkäisykorkeus 180-230 metriä. Siikajoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt Navettakankaan osayleiskaavan, Kangastuulen ja Karhukankaan prosessi on vielä kesken.
Ainakin osa korkealle kohoavista voimaloista näkyy Revonlahdelle. Maalaismaisema muuttuu niin paljon, ettei sen vetovoimasta jää enää juuri mitään jäljelle, epäilee Erkki Tokola. Hän arvelee kiinteistöjen arvon laskevan 40-80 prosenttia.
– Jos enää löytyy ostajiakaan. Revonlahti on ollut kappale kauneinta Suomea, mutta tulevaisuudessa on kappale kauheinta Suomea, hän hymähtää.
Voimalarakentaminen vie myös metsäpinta-alaa. Metsäalueita pirstvat lisää voimala-alueiden tiestö ja uudet sähkölinjat.
– Metsästysseuran alueista neljäsosa menee. On turha puhua, että riista pysyy tuulivoima-alueella. Teeret, metsot, muut kanalinnut ja hirvet kyllä häipyy, harmittelee Matti Virsu.
Suurin huoli on kuitenkin voimaloiden terveysvaikutus. Esimerkiksi Tokolan perheessä on huomattu Vartissa pyörivien yhdeksän voimalan aiheuttavan oireita, joita ei ole ennen ollut.
– Ei ensin osattu kuvitella, että voimaloista olisi haittaa, sillä matkaa on yli viisi kilometriä, Sandra Tokola sanoo.
Vuoden vaihteen jälkeen Sandra alkoi tuntea jatkuvaa voimakasta väsymystä.
Lisäksi tuli pahoinvointia, huimausta, pistävää korvakipua, puristavaa päänsärkyä, sydämen rytmihäiriöitä, silmäoireita sekä kasvojen, käsien ja jalkojen turvotusta.
– Luulin, että kilpirauhasessa on vikaa. Menin tutkimuksiin, mutta mitään ei löydetty, Sandra kertoo.
Sydänoireiden vuoksi hänet on kerran viety ambulanssilla päivystykseen. Onneksi sydänkohtausta ei ollut, mutta syytä ei oireille löytynyt. Varsinkin pohjoistuulella erilaiset oireet ovat niin voimakkaita, ettei Sandra voi olla kotona. Evakossa oireet loppuvat.
Oireita saavat myös perheen lapset ja Erkki. Pohjoistuulella verenpaine heittelee, ja kevättalven aikana hänen silmiinsä on tullut verenpurkaumia, joita ei ole ennen ollut. Molemmilla on havaittu silmän lasiaiskalvon irtauma.
Erilaisten oireiden syyksi Tokolat epäilevät Vartinojan voimaloista lähtevää infraääntä. Pohjoistuulella turbiinit ovat siinä asennossa, että infraääni kantautuu Tokolan suuntaan.
Muutkin revonlahtiset ovat saaneet oireita, mutta kaikki eivät halua puhua niistä julkisesti omalla nimellään.
– Yksityistä ihmistä ei uskota. Osoitellaan, leimataan ja vähätellään. Infraääntä ei pidetä haitallisena, koska sitä ei kuule. Mutta eihän homettakaan haista eikä säteilyä näe, toteaa Tiina (nimi muutettu).
Koska tuulivoimalla on kansantaloudellista merkitystä, ei infraäänestä löydy tietoa eikä kukaan halua siihen puuttua, Tiina epäilee.
Ihminen, joka kokee kärsivänsä tuulivoimasta, ei voi kääntyä kenenkään puoleen.
– Ainoa pelastaja on tuulivoimayhtiö, joka ostaa talon. Mutta siitä seuraa hiljaisuus, ei talonsa myynyt voi enää puhua.
Voimaloiden aiheuttamiksi epäillyt terveysvaikutukset ovat saaneet Tokolat kaivamaan lähtökuoppia. Erkki sanoo tietävänsä 5-10 muuta perhettä, jotka myös aikovat lähteä kylältä.
– Tilanne on aika surkea. Jos realistisesti ajatellaan, niin Revonlahti on kylä, jossa on elinvoimaa, yhteisöllisyyttä, elämää ja unelmia. Se aiotaan ympäröidä tuulivoimateollisuudella. Valtuutetut eivät ymmärrä, mikä on todellinen tilanne, kylällä viihtynyt ja sen yhteishengestä nauttinut Tiina sanoo.
– Kuntalaisia pitäisi kohdella tasapuolisesti, mutta tasapuolisuus on kaukana Revonlahden ja muitten kylien väliltä, Virsu moittii.
– Toisten mielestä ei ole demokratiaa, jos puolustaa omaa kylää, se on oman edun ajamista, hymähtää Erkki Tokola.
Jo mainittujen kolmen voimala-alueen lisäksi Siikajoelle on suunnitteilla Isoneva I ja II sekä Vartinoja II -voimala-alueet. Niille rakennettaisiin enimmillään 44 voimalaa. (Mastokankaan hanketta ei ole tässä jutussa huomioitu.)
Tuulivoimarakentamisen vastustajat pelkäävät, mitä Revonlahdelle tapahtuu, kun 10 kilometrin säteelle rakennetaan jopa 113 voimalaa jo pyörivien Vartiojan yhdeksän voimalan lisäksi. Siksi he eivät vielä luovuta, vaikka näkemys ei vastaa kaikkien mielipidettä.
