Lataa nyt: Sii­ka­jo­ki­laak­so-so­vel­lus pitää sinut pai­kal­lis­uu­ti­sis­sa kiinni lo­mal­la­kin

Mainos: Vielä ehdit hyö­dyn­tää ke­sä­tar­jouk­sem­me, tilaa Sii­ka­jo­ki­laak­so tästä!

Jää­vät­kö museot heit­teil­le – näillä eväillä eteen­päin

Yhteinen varastotila vähentäisi Siikalatvan museoiden tavarapaljoutta ja helpottaisi näyttelyhallintaa

Siikalatvan museoista ainoastaan Viitainahon museo Piippolassa (kuvan ylinnä) kuuluu kunnan omistukseen, mutta siitä huolimatta kaikki museot tulisi huomioida museotoimintaa budjetoitaessa. Kuvan alareunassa Rantsilan, Pulkkilan ja Kestilän museot.
Siikalatvan museoista ainoastaan Viitainahon museo Piippolassa (kuvan ylinnä) kuuluu kunnan omistukseen, mutta siitä huolimatta kaikki museot tulisi huomioida museotoimintaa budjetoitaessa. Kuvan alareunassa Rantsilan, Pulkkilan ja Kestilän museot.

Museotyötä pitkään tehnyt filosofian maisteri Hannu Kuivalainen tutustui viime kesänä Siikalatvan museoihin ja totesi niissä piilevän mahdollisuuksia.

– Museoissa olisi erittäin suurta potentiaalia, jos saadaan tehtyä erinäisiä korjausliikkeitä. Jokaisessa on hieno kokoelmat ja rakennukset ovat suhteellisen hyvässä kunnossa, loppuraporttiaan Pulkkilassa esitellyt Kuivalainen kertoi.

Museoiden kehittämisen tarve on silti ilmeinen ja korjaustoimenpiteitäkin kaivataan. Esimerkiksi Piippolan Viitainahon museon päärakennuksen suoristamisella on jo kiire, jotta suuremmilta vaurioilta vältyttäisiin.

Viitainaho onkin ainoa kunnan omistukseen kuntaliitoksessa tullut museo, muut jatkoivat yhdistysten ylläpitäminä. Siitä huolimatta Kuivalainen näkee kaikki museot tärkeinä alueen kehittämisen kannalta.

– Mikäli museoiden kuntoa parannetaan, aukioloa ja markkinointia lisätään, on niillä merkitystä seudullisena vetovoimatekijänä.

Valitettavasti museotoimen budjetointia hallitsevat pitkälti tekniset kulut ja tilavuokrat. Varsinaiselle toiminnalle tai kohdistetun työvoiman palkkaamiselle ei resursseja juurikaan jää.

– Suurin osa tehdään vapaaehtoistyönä, kunnan kulttuurisihteerin työaika ei mahdollista aukioloaikoja. Jos nyt onkin hyvä tilanne, on tulevaisuudessa pelkona, ettei vapaaehtoisia löydy tarpeeksi.

Museot rinkiin

Kuivalainen painotti yhteistyömahdollisuuksia, joita eri kylien toimijoiden kannattaisi hyödyntää esimerkiksi hankintojen, tapahtumien, koulutusten, markkinoinnin ja hankkeiden kautta.

– Yhteisessä museoringissä voi jakaa pari kertaa vuodessa tietoa myös naapureille. Järjestää koulutusta, kerätä kokemusta, tehdä yhdessä talkoilla kuntoon joku kohde, tutkija listaa.

Kerran kunnolla opetettu kesätyöntekijä kannattaisi palkata myös seuraavana vuonna ja antaa tämän hoitaa myös seuraajansa perehdyttäminen. Samalla hoituisi pienin erin muistitiedon siirtyminen.

– Kotiseutuhistoria on ihmisillä pääkopassa, se pitäisi saada säilöön. Jos kesätyöntekijä otettaisiin mukaan toimintaan, voisi hän innostua mukaan kotiseututyöhön jatkossakin.

Tavaran tasapaino

Tutkijalla oli museokohtaisista toimenpiteistä ehdotuksensa. Esteettömyyden ja valaistuksen parantaminen oli esillä lähes kaikissa museoissa ja esimerkiksi Kestilän makasiineilta puuttuvat sähköt kokonaan.

Yksi tärkeä edistysaskel on kuitenkin tavarapaljoudesta karsiminen. Siitä kärsii ainakin museoista vanhin, eli Rantsilan kotiseutumuseo.

– Joku ratkaisu pitäisi keksiä, sillä isosta tavarakokoelmasta on vaikea saada selvää. Kun tilaa rajatusti, pitäisi vähintään puolet tavaroista löytyä varastosta, Kuivalainen selittää.

Hän esitti, että olisi hyvä saada kaikkien museoiden ylimääräiset esineet keskitetysti kunnan hallinnoimaan kuivaan varastotilaan. Näin näyttelyiden rakentaminen helpottuisi, niihin olisi helpompi saada vuosittaista vaihtelua ja sitä kautta myös kävijöitä.

Pulkkilan museomakasiinin tavarapaljoudesta sekä Kuivalainen että maakuntamuseotutkija Riina Kohonen olivat kuitenkin osin toista mieltä.

– Ajattelin sinne mennessäni, että tässä on kansanperinteen sanakirja esineillä esitettynä, Kohonen kehuu makasiinin korurasiamaisuutta ja elämyksellisyyttä kehuen.

Toimintaa tupiin

Erilaista teematoimintaa ja tapahtumia kannattaisi linkittää museoalueille enemmän ja parantaa myös opastusta, jotta ohikulkijat löytäisivät paikalle museoiden auki ollessa.

– Kestilässä museokyltti ripustetaan paikoilleen vain silloin, kun museo on auki, Aino Marttila vinkkasi.

Tienvarsiopastuksen lisäksi Kuivalainen muistutti, että vaikka kaikki toimijat eivät osaisikaan käyttää nettiä tai sosiaalista mediaa, ovat ne iso ja tärkeä osa markkinointia ja tunnettavuutta.