Susipari tai ehkä useampikin hukka vieraili lauantain vastaisena yönä Hannu Iso-Junnon lammaslaumassa Viitastenjärvellä. Sudet jättivät jälkeensä 12 kuollutta lammasta, niistä yksi oli syöty kokonaan ja yksi puoliksi.
Tämän syksyn aikana sudet ovat tappaneet Iso-Junnon laumasta jo 19 lammasta, sillä pari viikkoa sitten petojen jäljiltä löytyi seitsemän kuoliaaksi raadeltua uuhta. Lampurille koitunut suora rahallinen vahinko on jo merkittävä ja nousee uuhen minimisuositushinnan mukaan yli 6 000 euron.
Tappioita lisäävät kerrannaisvaikutukset. Iso-Junnon lammastilalla kasvatetaan suomenlammasta, joka on alkuperäisrotu. Lisäksi tila on luomutuotannossa.
– Jos ei saa sopivia korvauseläimiä mistään, tulee tukileikkauksia, Iso-Junno harmittelee.
Eläimäärän vähentyessä myös eläintukien määrä laskee ja lisäksi tilalle koituu myös tuotantoseisokkia, mikäli kuolleiden uuhien tilalle ei saada uusia. Pedot ovat tappaneet noin 10 prosenttia karitsoimisikäisistä uuhista.
Iso-Junnojen tilan päätuotantosuunta on lampaanliha. Tila on myös jalostuslampola, jossa erikoistutaan mustan suomenlampaan kasvattamiseen. Susivierailut aiheuttavat jalostusvahinkoja, joita ei voi mitata rahassa.
– Näin väripuhtaita sukulinjoja ei monella tilalla ole, Iso-Junno toteaa.
Vilkas petosyksy
Sudet kävivät ruokailemassa Iso-Junnon lammaslaumassa myös viime syksynä. Jälkien perusteella asiantuntijat ovat arvioineet ainakin kahden suden olleen tuolloin liikkeellä. Tänä syksynäkin arvioidaan liikkeellä olevan vähintään kaksi sutta.
– Havaintojen perusteella tehty arvio on, että joka kerran liikkeellä on ollut eri sudet, Iso-Junno kertoo.
Kuluvan syksyn aikana pedot ovat aiheuttaneet kotieläimille huomattavan paljon vahinkoja. Maaseutujohtaja Mikko Äijälän mukaan nyt on pahin petosyksy 15-20 vuoteen.
– Tänä syksynä on ilmoitettu jo noin kymmenen erillistä petovahinkoa. Olen saanut koko elokuun olla petovahinkohommissa. Ei koskaan ennen urani aikana ole ollut tällaista, Äijälä huomauttaa.
Kuluvan syksyn aikana pedot ovat liikkuneet paljon samoilla alueilla. Saalista ne ovat hakeneet muutamilta tiloilta, mutta tappaneet kerralla paljon eläimiä.
Vahinkojen määrä vaihtelee vuosittain. Kotieläimet saivat olla rauhassa vielä muutama vuosi sitten, kun susikantaa oli rajoitettu kannanhoidollisilla pyynneillä ja poliisi oli lopettanut erään häirikkösuden.
– Vahinkojen määrä vaihtelee myös alueellisesti ja korreloi petokannan kanssa. Toisaalta voi olla, että jotkut yksilöt erikoistuvat kotieläimiin, sitä on todettu tapahtuvan, Äijälä sanoo.
Mikäli pedot vahingoittavat kotieläimiä, on siitä heti ilmoitettava oman paikkakunnan maaseutuviranomaiselle, on Äijälän neuvo.
– Päästään heti toteamaan ja arvioimaan vahinko sekä tutkimaan mikä on vahingon aiheuttaja, hän perustelee.
Syökö susi kannattavuuden?
Viitastenjärven laitumelta on Iso-Junno hakenut lampaansa pois lajiteltavaksi astutusta varten. Kaikki ovat vielä kotilaitumilla, mutta astutusten vuoksi on Viitastenjärvelle vietävä lammaskatras. Iso-Junno miettii, miten turvata lampaat.
– Laitetaan lampaille kellot kaulaan, kokeillaan olisiko siitä apua. En tiedä, pitäisikö sinne laittaa radiokin soimaan, hän tuumii.
Viitasella lammaslaidun on aivan talon vieressä, mutta ihmisen haju ei ole selvästikään sutta pelottanut. Siksi Iso-Junno arvelee suden tulevan vielä uudestaankin.
– Jos susia täytyy ruveta pelkäämään, ei voi käyttää laitumia laajasti hyväksi. Huolenaihe onkin, miten sitten saadaan pidettyä lampaitten loiset kurissa, hän harmittelee.
Lammasala on ahtaalla, ja Iso-Junno tietää tiloja, jotka ovat lopettaneet susien vuoksi. Ajatus ei ole Iso-Junnolle uusi; hänkin pohtii kannattaako jalostuslampaita kasvattaa susien ruuaksi.
