Lataa nyt: Sii­ka­jo­ki­laak­so-so­vel­lus pitää sinut kiinni pai­kal­lis­uu­ti­sis­sa

Mainos: Tutustu Siikajokilaakso Digiin eurolla kuukausi - tilaa tästä

Jät­ti­ma­teet tart­tu­vat elävään syöt­tiin - Ul­juas­sa piisaa näitä mörköjä

Toni Kolehmainen on tottunut mateenpyytäjä, jonka suurin made on painanut 7,3 kiloa. Tälle talvelle koukkuihin on tarttunut yli 100 kiloa saalista ja suurin yksilö on tämä Erälehden kisaan päässyt 6,8 kilon ”mätimamma”. Kuva: Anne Kolehmainen
Toni Kolehmainen on tottunut mateenpyytäjä, jonka suurin made on painanut 7,3 kiloa. Tälle talvelle koukkuihin on tarttunut yli 100 kiloa saalista ja suurin yksilö on tämä Erälehden kisaan päässyt 6,8 kilon ”mätimamma”. Kuva: Anne Kolehmainen
Kuva: Anne Kolehmainen

Madeajan ajatellaan olevan vasta ovella, mutta viime viikon lukijakuvassammekin ollut Toni Kolehmainen on pyytänyt Uljuan mörköjä jo muutaman viikon.

Kuva herätti lukijoissamme uteliaisuutta. Mistä ihmeestä tuollaisia vonkaleita nousee, kun taannoisten MadeinUljua-kilpailujen tulos oli laskettavissa aina yhden käden sormilla?

– Uljuan madetta ei voi verrata muiden järvien kutuaikaan, sillä täällä kutuaika vaihtelee. Osa on jo kudullaan, Kolehmainen kertoo arvellen kudun olevan ohi kolmessa neljässä viikossa.

Mademies ei kokonaissaaliin määrää taikka tarkkoja koukkupaikkoja paljasta, mutta kertoo parhaan madeyön saaliin olleen reilut 22 kiloa.

– Kutupaikka pitää itse löytää. Se voi olla 5, 10 tai 20 metrin alueella. Kun Rasvamäestä jokisuulle asti kairaat reikiä ja pistät koukkuja, niin kyllä se joskus löytyy.

Kolehmainen käyttää syöttinä itse pyytämäänsä kalaa, mieluiten särkeä.

– Elävä, tuore kala toimii madekoukussa parhaiten. Vuoden vanha silakkafile ei toimi, mutta ykskoukkusella pilkkiessä käy saman järven pakastekalakin.

Viimeviikkoinen mätimamma saattaa vielä jäädä toiseksi, sillä Kolehmainen tietää Uljuassa olevan jopa 9-10 kilon yksilöitä. Yksi niistä oli jo koukussa kiinni, mutta ei mahtunut tulemaan reiästä ylös, vaan ratkesi irti.