Tulispa kesä, että olis köyhälläkin ystäviä, toivoo suomalainen sananlasku.
Kun kesä ja ne ystävät sitten tulevat iloisina ja innokkaina meitä tervehtimään, niin hyytävän vastaanoton saavat. Ei avata ovea selkoselälleen pienten ystävien pyrähtää sisään, ei kateta pöytään sen seitsemää sorttia eikä istuta pitkää valoisaa kesäiltaa seurustelemassa kesäkaverien kanssa.
Niin se mieli muuttuu. Ensin toivotaan ja sitten inhotaan. Kesän kärpäset osaavat herättää ihmisissä alkukantaisia haluja. Kun soma verkkosilmä lennähtää sisälle, niin murhanhimo syttyy oitis huushollin jokaiseen asujaimeen. Viatonta luontokappaletta jahdataan läppien ja lehtitötteröiden avulla, viritellään inhoja tahmapapereita ja suhhuutellaan milloin mitäkin tököttiä.