Uutisoimme aiemmin Kestilän naisavovankilan muuttamisesta takaisin miesavovankilaksi. Kestilässä nyt olevat naisvangit siirtyisivät tulevaisuudessa Vanajan avovankilaosastolle Hämeenlinnaan. Muutos herättää vangeissa voimakasta huolta.
Siikajokilaakso-lehden haastattelemien naisten mukaan päätös heikentää kuntoutusta, katkaisee perhesuhteita ja sivuuttaa täysin naiserityisyyden. He kokevat, ettei heitä tai henkilökuntaa ole kuultu päätöksenteossa.
– Tämä on vangin hätähuuto. Tässä on meidän perhe ja koko tulevaisuus käsillä.
Yksi suurimmista ongelmista muutoksessa olisi perhesuhteiden vaikeutuminen erityisesti Pohjois-Suomesta kotoisin olevien vankien osalta. Siirto Etelä-Suomeen merkitsisi käytännössä harvenevia tai jopa kokonaan loppuvia tapaamisia.
– Matkat ovat ihan kohtuuttoman pitkiä ja hankalia, ei pienet lapset jaksa niitä. Yhteydenpito katkeaa monelta kokonaan, koska vanhemmat ihmiset eivät osaa käyttää välttämättä videopuhelusovelluksiakaan, haastateltavat kertovat.
Haastateltavista "Peppi" ja "Ramona" tahtovat pitää henkilöllisyytensä poissa julkisuudesta, mutta Roosa Valkonen on päättänyt olla asiassa esillä omilla kasvoillaan ja nimellään. Vuosien päihde- ja rikoskierteen jälkeen hän on vihdoin valmis vaihtamaan suuntaa.
Vankilamuutos ei tee prosessista ainakaan helpompaa, sillä kolmekymppinen nainen tietää realiteetit sekä Vanajan avoyksikön sijainnin että itsensä kannalta.
– En näe Vanajaa vaihtoehtona omalle kuntoutumiselle. Tiedän, että siellä on paljon rauhattomampaa ja osittain turvattomampaa, kun ympärillä on houkutuksia niin paljon. Pelkään, että sen jälkeen edelleen tekisin rikoksia ja käyttäisin päihteitä, Roosa toteaa.
Hänellä on tukenaan puoliso, jolla ei ole päihde- tai rikostaustaa. Tämä olisi ollut valmis muuttamaan pohjoiseen jo Roosan vankeusaikana, jotta pariskunta pääsisi uuden elämän alkuun. Nyt tuo suunnitelma on jäissä.
– Kestilä on antanut sen, että on pystynyt pysähtymään ja haluaa suorittaa oman tuomionsa tunnollisesti loppuun ilman päihteitä ja rikoksia, ammatillisen puolen yleisopintoja Kestilässä suorittanut Roosa kertoo.
Kestilän naisavovankilalla on ollut naisten mukaan hyvät kuntoutusverkostot. Vangit ovat voineet opiskella, käydä terapiassa ja osallistua paikallisiin työ- ja toimintamalleihin, jotka tukevat paluuta yhteiskuntaan. Nyt tehty päätös vie Pohjois-Suomesta sen ainoan, pelkästään naisille räätälöidyn paikan.
Haastateltavat kuvaavat Kestilän avoyksikköä poikkeuksellisen rauhalliseksi ja kuntoutusta tukevaksi vankilaympäristöksi. Juuri paikan ja sen rutiinien ja osaavan henkilökunnan ansiota on, että he ovat ensimmäistä kertaa ryhtyneet pohtimaan elämänmuutosta.
– Vaikka tämä on vankila, täällä on rauhallinen ja kodinomaisempi tyyli, jossa saa hengittää. Meitä kohdellaan myös ihmisinä ja luotetaankin niin, että voidaan käydä esimerkiksi lääkärireissulla Oulussa ihan itsekseen, Peppi kiittelee.
Kolmisen vuotta sitten Kestilään saapunut Ramona kertoo käyvänsä kotilomalla kuukausittain ja tulevansa ajallaan takaisin. Levottomammassa Vanajassa hän jäi heti ylilomille, kun päihteitä oli kaupunkiympäristössä aina saatavilla. Kestilässä on ollut toisin.
– Täällä on saanut oikeasti aikaan ajatella, mitä ihminen haluaa elämältä. Täällä voi mennä vetämään henkilökuntaa hihasta ja sanoa, että jutellaanko.
Turvallisuusriskit. Ne ovat naisvankien mukaan yksi muutoksessa huomiotta jätetyistä ongelmista, sillä on vankeja, jotka eivät voi olla keskenään samassa avoyksikössä.
Ramona ihmettelee, miten tullaan toimimaan esimerkiksi romanivankien kohdalla, kun on sekä ikivanhoja että uusia väistämisvelvollisuuksia ja sukujen välisiä konflikteja. Ne tekevät samaan avovankilaan sijoittamisesta riskialtista, suorastaan mahdotonta.
– Meillä on sukurasitteita ja riitoja, jotka ei välttämättä johdu vangeista itsestään. Avotalossa joudutaan silti kohtaamaan. Minun ainoa vaihtoehtoni on mennä kivitaloon, jos en pääse kuntoutukseen. Vanajalle en pysty menemään, romaninainen suree.
RETS on valtakunnallisesti toimiva Rikoksettoman elämän tukisäätiö. Muun muassa vapautuvien tukeen ja naiserityisyyteen perehtynyt vastaava asiantuntija Sari Lönnberg kertoo, että heihin on jo otettu yhteyttä vankiturvallisuuteen ja sen turvaamiseen liittyen.
– Tässäkin myös ehkä huolena, miten turvallisuuteen kohdennettuja resursseja tullaan lisäämään, vai tullaanko ja otetaanko yhdistämisessä tämäntyyppisiä tilanteita huomioon?
Lönnberg pelkää, että naisille suunnattujen avolaitospaikkojen vähentäminen voi pitkällä tähtäimellä johtaa noidankehään.
– Tämä voi johtaa pidempiin aikoihin suljetussa vankilassa, sillä naisia ei pystytä siirtämään avovankiloihin paikkojen puutteen vuoksi.
Risen puolelta on mainittu vaiheittaisen vapautumisen ja koevapausmahdollisuuksien tehostaminen. Asiantuntijan huolena on kuitenkin resurssien riittävyys, kun koevapauksien valmistelupaine lisääntyy.
– Tämä kaikki tarkoittaa käytännössä enemmän hakemuksia ja valmisteluja, joihin tarvitaan erityisohjaajaresursseja. Tästä resurssien lisäyksestä ei ainakaan itsellä ole tietoja.
Päätöstä tulevaan muutokseen on perusteltu Kestilän vajaakäytöllä, mutta vangit kyseenalaistavat väitteen. He arvelevat, että paikkoja on jätetty täyttämättä tietoisesti siirron valmistelun vuoksi.
– Tänne ei ole otettu vankeja, vaikka huoneita on tyhjänä. Viime vuonna oli kahtakin joissain huoneissa. Kyllä tulijoita olisi, naiset ihmettelevät.
Haastatellut arvelevat, ettei siirrosta tule etuja, vaan se vain lisää rikkeisiin syyllistymisiä ja palautuksia suljettuun vankilaan.
Kestilän vangit ovat kirjoittaneet asiasta vetoomuksen, joka on lähetetty Rikosseuraamuslaitokseen, tasa-arvovaltuutetulle ja oikeusasiamiehelle. Sen allekirjoittaneiden kokemus on, ettei heitä, saati oletettavasti Kestilän henkilökuntaa ole kuultu ennen päätöstä. Sekin mättää, että tieto muutoksesta on tullut täysin epävirallisten kanavien kautta.
– Me kuultiin tästä toisesta vankilasta. Vanajan vangeille oli pidetty asiasta tiedotustilaisuus, mutta meille ei ole ollut mitään virallista tiedotusta, Peppi summaa.
Naiset toivovat, että päätöstä tarkasteltaisiin niin alueellisen kuin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, ei pelkkänä tilastona tai kustannuskysymyksenä.
Kysymys on myös tasapuolisesta ja tasa-arvoisesta kohtelusta. Miehillä on useita avolaitoksia eri puolilla Suomea, mutta naisille vaihtoehtoja olisi tulevaisuudessa vain yksi.
– Miehillä on varaa valita. Naisilla ei ole.
Vetoomuksen tehneet toivovat, että päätös vielä pysäytetään tai ainakin arvioidaan uudelleen heidän kokemustensa pohjalta.
– Me ollaan hyväksytty oma rangaistuksemme. Nyt yritetään rakentaa rikoksetonta elämää ja se ollaan viemässä meiltä pois.
Vetoamme päätökseen muuttaa Kestilän vankila miesvankilaksi.
Kestilän vankila tulisi säilyttää naisvankilana eikä sitä saisi siirtää missään nimessä miesvankilaksi. Miesvangeilla on jo monta avovankilaa ja naisvangeille ei jäisi, kuin yksi ainoa Vanajalle. Missä tässä huomioidaan naisvankien asema, hyvinvointi ja heidän tarpeensa.
Kestilän vankila toimii sijoituspaikkana ensisijaisesti Pohjois-Suomen, Kainuun, Pohjois-Savon, sekä osittain Itä-Suomen, sekä Jyväskylän alueen naisvangeille. Myös muualta Suomesta on ollut mahdollista sijoittua Kestilään joka ei halua tai pysty sijoittumaan Vanajan avovankilaan.
Vangeilla joilla on turvallisuusriski tai muu pätevä syy ettei voi sijoittua samaan vankilaan toisen sellaisen vangin kanssa on oltava lain mukaan oikeus sijoittua toiseen vastaavaan vankilaan muualle. Myös Romanit joilla sukuvihoja ja riitaisuuksia toisten romanien kanssa on otettava tässä huomioon.
Vankeinhoitolain mukaan vanki tulee sijoittaa ensisijaisesti vangin kotipaikkakuntaa mahdollisimman lähelle tukien vangin yhteydenpitoa läheisiin, tukiverkostoon, sekä ottamalla huomioon vangin erityistarpeet ja kuntoutumisen mahdollisuudet ettei ne pääse katkeamaan ja huonontamaan vangin asemaa.
Kestilän vankilan ottaminen pois naisvangeilta ja siirtämällä heidät Etelä-Suomeen Hämeenlinnaan Vanajan avovankilaan huonontaa varsinkin Pohjois-Suomessa ja lähiseudulla asuvien vankien asemaa moninkertaisesti, sekä osittain katkaisee yhteydenpidon perhesuhteisiin ja tukiverkostoon.
Vankien tapaamis-, perhetapaamis-, sekä lomamatkat ovat todella kohtuuttoman pitkiä jotka aiheuttavat vangeille, sekä läheisille ylen paattista huolta ja stressiä. Vangit ja läheiset joita tämä koskettaa todella suuresti kärsivät tästä erittäin paljon. Erityisesti vangit alkavat oireilla psyykkisesti, sekä muutoin ongelmallisesti vankilassa.
Tukiverkoston ja perhesuhteiden ylläpitäminen on laissa määritelty ja se on erittäin tärkeää vangille, sekä hänen läheisilleen. Näitä lain mukaan on vankeinhoidon tuettava eikä niitä saa unohtaa huomioimatta päätöksiä tehdessä.
Naiserityisyys on myös otettava vakavasti huomioon vankiloiden sijaintien, sekä tarjonnan sijoituspaikkojen suhteen ja ettei vankiloita oteta naisvangeilta miesvankien käyttöön. Näin on jo aikaisemmin toimittu siirtämällä naisilta Ylitornion avovankila miesten käyttöön. Pohjois-Suomeen ei jäisi täten yhtään avovankilaa naisille, joka tarjoaisi lainmukaisen sijoituspaikan naisvangeille.
Kestilän naisvankila on vastannut erityisesti sijainniltaan ja mahdollisuudeltaan erittäin hyvin tuetun mahdollisuuden naisvangeille kuntoutumiseen ja rikoksettomaan elämään vapautumiseen.
Vanajan avovankila näin ollen olisi ainoa avovankila naisille, joka aiheuttaisi monenlaista ristiriitaa ongelmineen liian etäisen sijaintinsa vuoksi vankien ja läheisten keskuudessa. Naisia ei tulisi sijoittaa yhteen ainoaan Vanajan avovankilaan.
Tästä aiheutuisi naisvankien keskuudessa erittäin paljon kireyttä ja kismaa, joka puolestaan laukaisisi laajat ongelmat. Tämä aiheuttaa sen, että päätös siirtää naiset yhteen ja samaan vankilaan räjähtää käsiin.
Tulee riitoja, tappeluita vankien kesken ja henkilökuntaa kohtaan.
Myös muita vakavia ongelmia mitkä aiheuttavat RISE:n järjestyssääntö rikkomuksia.
Rikkomukset aiheuttavat sen, että vangit joudutaan sijoittamaan uudelleen suljettuihin vankiloihin.
Näin ollen naisvankipaikat ylikuormittuvat entisestään moninkertaisesti joka nykyisinkin on jo erittäin suuri ongelma vankeinhoidossa.
Tämä aiheuttaa sen, että vankien kuntoutuminen rikoksettomaan elämään vie pohjan ja halun vangeilta. Näin ollen rikoksen uusiutumisriski kasvaa huippulukemiin entisestään. Siirto Kestilästä Vanajalle vie ja menettää tarkoituksensa täysin ajatellen vankien hyvinvointia arjessa. Myös kuntoutuminen ja heidän ongelmien käsittely ja tavoite rikoksettomaan elämään epäonnistuu.
Täten me allekirjoittaneet vetoamme kunnioittavasti teihin Kestilän vankilan pysymisenä naisvankilana.
Kestilän vankilassa 9.4.2026