Kävin hiljattain pitkästä aikaa vierailulla kotiseudulla, siellä rakkaan Siikajoen rannalla. Ajellessani läpi syksyisen maiseman takaisin kohti Etelä-Suomea mietin, miten ihmisen mieli onkaan ihmeellinen. Niin moni asia on kymmenen etelässä vietetyn vuoden aikana unohtunut tai arkipäiväistynyt, vaikka kovin luulin vielä olevani jalat tiukasti Ranttilan kamaralla.
Artikkeli on _kirjautuneille_
Kirjaudu tai luo Kaleva Media -tunnus
Voit lukea kirjautumisen takana olevia sisältöjä
Pääset kommentoimaan sisältöjä
Saat oman nimimerkin