Siikalatvan kylät varautuvat kriisitilanteisiin kyläradioilla, jotka toimivat myös sähkökatkojen ja häiriötilanteiden aikana. Kestilässä ja Laakkolassa laitteet ovat jo valmiina 112-päivän testausta varten.
Varautumisasiat ovat olleet Siikalatvan kyläneuvoston puheenaiheena jo pidempään. Samalla on keskusteltu kyläradioverkostoon liittymisestä, ja saatu aiheesta lisätietoa muun muassa Suomen Kylät ry:n kyläradiotoiminnasta tällä alueella vastaavalta Arto Härönojalta.
Kyläneuvostossa on edustajia Siikalatvan joka kantilta, ja muutamissa asia on edennyt jo pitkälle. Sitä ennen on kuitenkin pitänyt löytää taho, joka ottaa vastuun kunkin kylän radiotoiminnan hallinnasta.
Kestilässä Siikaholvin omistamassa entisessä pankkikiinteistössä hyörii väkeä. Kestilän eläkeliittolaisten perjantaisin pyörittämä kahvila eli Kesti Tupa on selvästi löytänyt paikkansa. Niinpä Siikalatvan kyläneuvostoon ja Siikaholvin omistajiin kuuluva Pasi Klemetti tiesi, mille taholle ehdottaa kyläradiohankkeeseen liittymistä.
– Kun Pasi kertoi asiasta, niin innostuttiin heti, kun oli rahoituskanavakin selvillä. Katsoimme, että on parempi varautua pahan päivän varalle. Jos sähköt ja yhteydet on pois, palataan aikaan ennen sotia, Eläkeliiton Kestilän yhdistyksen puheenjohtaja Markku Rantanen kertoo.
Rahoituskanavalla hän viittaa Keskipiste Leaderiin, joka myönsi hankkeelle Yhteisö Leader -avustuksen.
– Laitteiston kustannusarvio oli tuhannen euron luokkaa. Leaderin osuus on 80 prosenttia ja lopusta vastaa Kestilän Eläkeliitto, Pasi Klemetti selvittää.
Eläkeliittolaiset ovat hänen mukaansa saaneet komppausta myös muilta yhteisöiltä, jopa kuntarajan toiselta puolen.
– Kestilän Kisa-Veikot on mukana. Heitä saa hätyytellä, jos tarvitaan päivystystä tai muuta. Myös Hyvölänrannalla on oltu kiinnostuneita oman yksikön hankkimiseen. Pyhännällekin saatiin puhuttua, sinne on tulossa kunnantalolle ja mahdollisesti Tavastkengälle.
Millaisesta hankinnasta on lopulta kyse? Klemetti vie toimittajan talon yläkertaan, jonne kyläradiolaitteille on varattu oma pieni soppensa. Pöytätasolla on itse radioaparaatti, virtalähde sekä varavirtalähde ja ylläpitolaturit.
– Sähkömiestä ei ole asentamiseen tarvittu, kun ei tarvi kuin pistää roikan seinään ja johdoissa on värikoodit. Niin kova pakkanen on ollut, että antennia ei vielä olla viety mastoon asti, Klemetti selittää.
Erikseen kyläneuvoston käyttöön hankitun virityslaitteen avulla antennin saa säädettyä maaston ja kantamatarpeen mukaiselle taajuudelle.
– Jos on hirveän esteinen maasto, pistetään mahdollisimman voimakas signaali vain lyhyelle matkalle. Ei edes yritetä pitkälle, vaan linkitetään tietoa asemien kautta eteenpäin. Tällä päästään kyllä pidemmälle, Klemetti toteaa Siikaholvin katolle asennettavaa antennia esitellen.
Klemetti muistuttaa, ettei verkkovirtalaturi toimi sähkökatkon yllättäessä. Silloin otetaan käyttöön valmiiksi latingissa oleva akku, jonka voi tarvittaessa ladata vaikka auton avulla.
– Sillä pystyy käytännössä viikon yötä päivää porisemaan, mutta yhteyksiä otetaan vain tiettyinä kellonaikoina.
Kyläneuvostossa järkeiltiin, että kun kaikki hankkivat samanlaisen laitteen, on sen käyttö ja ohjeistus kollektiivisesti helpompaa. RHA68-teknologiaan perustuva laite on Klemetin mukaan sekä monipuolinen että yksinkertainen käyttää.
– Tämän käyttö ei ole mitään rakettitiedettä. Me annetaan opastus ja lisäksi tähän tulee ohjelappu, että kuka tahansa joka tietää, että täällä on radio, voi sitä käyttää. Ja jos et muuta osaa kuin laittaa virran päälle, niin toisessa päässä kyllä osataan neuvoa.
Onko kyläradion yhteydenpitoon mahdollisesti jokin oma protokollansa?
– Radioliikenteestä, ja miten siellä puhutaan, tulee vielä ohjelappu. Siellä ei kysytä, että millä langoilla olet villasukat tehny, vaan käytetään tiettyä koodisanastoa ja pidetään puhe lyhyenä. Jos on katkoja, niin pysyy viestissä punainen lanka, eli ei mene koko juttu hukkaan.
Kanavia radiossa on useita, mutta on huomioitava, etteivät kaikki ole kaikkien käytössä, vaikka kuuluvatkin.
– Tässä on valmiiksi ohjelmoituja kanavia, jotka ovat esimerkiksi viranomaisille, tiepalvelulle, autourheilulle ja vapepalle (vapaaehtoinen pelastuspalvelu).
Käsivälitteinen puhelinkin Klemetiltä löytyy, ja samaa mallia käyttävät useat metsästäjät.
– Se on tavallaan se meidän turva siellä metässä, että pystymme kertomaan toisillemme havainnot ja koordinoimaan, että missä ollaan. Ettei tule ongelmia.
Nuo "kenttäpuhelimet" voivat parhaassa tapauksessa olla myös jatkolinkki seudulla, jossa pääaseman kantama ei yllä kaikkialle.
– Tällä yksiköllä kantama on 50 kilometriä, käsivälitteisellä maastosta riippuen pari, ehkä viisikin kilometriä. Kun ne linkitetään, pääsee tieto liikkumaan jouhevasti.
Klemetti ottaa esimerkiksi tulvatilanteet, jolloin tiet ovat poikki.
– Jos tulva-alueen sisällä jo on tai sinne saadaan viedyksi käsivälitteinen puhelin, pystyy sen avulla viestimään, että tarvitaan vettä tai aggregaatti, onko missään saatavilla. Tai jos vaikka eläimet tarvitsevat ravintoa tai lääkkeitä. Siinä tällä (kyläradiosysteemillä) on suuri hyöty mikäli tulee katastrofi.
Nykyinen maailmantilanne on antanut ajattelemisen aihetta monenlaisiin skenaarioihin. Moni pohtii myös maamme turvallisuustilannetta ja miettii myös sodan mahdollisuutta, tai erilaisia sabotaaseja, jotka saattaisivat katkaista tiedonkulkua.
Kyläradioiden etu on se, että niihin saadaan yhteys myös silloin, kun perus kännykkäverkko ja netti on alhaalla. Linjoihin ei pure myöskään häirintä, sillä ulkopuoliset eivät voi katkaista signaalia.
– Radioliikenne on aina radioliikennettä. Toki se (vihollinen) pystyy kuuntelemaan ja puhumaan, kun tietää kanavan, mutta se ei pysty katkaisemaan signaalia. Jos GSM-masto katkaistaan, kännykkäliikenne loppuu. Tämä kulkee silti.
Klemetti viittaa Sisäministeriönkin esille tuomaan häiriö- ja kriisitilannevarautumiseen ja sen aikaiseen viestinsiirtoon.
– Tarkoitus on, että pahimman skenaarion tullessa viesti kulkee Hangosta Utsjoelle kahdessa tunnissa vaikka kaikki olisi pistetty mykäksi.
Siikalatvan kyläneuvoston puheenjohtaja Timo Tamminen on mielissään tavasta, jolla kyläradiohanke on kunnassa edennyt. Tietoa on jaettu kyläyhteisöjen kesken ja omalta osaltaan hän on vienyt asiaa eteenpäin kartoittamalla laitteistoja ja tekemällä vertailuja kokonaispaketeista.
– Koko setti tuli maksamaan pikkasen yli tonnin. Siinä on asennettu puhelin, virtalaitteet ja akut, lisäksi käsikäyttöinen lisäpuhelin. Se mitä ei hoksattu, on antennin maadoitukseen tarvittava kaapeli, joka vei meillä yli arvion, Tamminen kertoo.
Laakkolan kyläyhdistystä isännöivällä Tammisella ei silti ole valittamista. Kyläyhdistys haki Kestilän tapaan rahoitusta Keskipiste Leaderilta ja saikin sen joulukuussa. Yhteisö Leader- tuen hakeminen oli helppoa, ja tuhannen euron budjetti osui lähestulkoon nappiin, koska tuen maksimi on 800 euroa ja 80 prosenttia kustannuksista.
Tamminen kertoo, että omalla kylällä ollaan jo viittä vaille valmiita, aivan kuten Kestilässäkin
– Itse laitteisto on jo valmiina ja antennijohto ullakolla. Enää tarvitaan antenni tuonne koulun (kylätalo) katolle entisen televisioantennin paikalle.
Kyläneuvoston puheenjohtaja on luvannut avustaa myös muita kyliä hankintaprosessissa. Kyläneuvostossa on tällä hetkellä jäseniä Kestilän ja Laakkolan lisäksi Mankilasta, Rantsilasta, Leskelästä ja Savalojalta.
Savalojan kyläneuvoston edustaja Outi Tuomaala kertoo, ettei kylällä ole varsinaista kylätaloa, mutta yhteistyötä tehdään Mankilan kanssa. Siellä kyläradiokuvioita selvitellään parhaillaan. Leskelästä kerrotaan, että heille ei tällä hetkellä olla kyläradiota hankkimassa, koska lähellä on useampia toimijoita, joilla hankinta on menossa.
Yksi niistä on Piippola. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Katri Haaraniemi kertookin Tammisen auttavan heitä jo asennussuunnitelmissa ja tarvittavan kaapelimäärän arvioimisessa. Kunhan Leaderhakemus on hyväksytty, etenee asia käytännön tasolle, ja kyläradio saadaan myös Könkkölään.
Tammisen avunanto ei jää oman kunnan sisälle. Häntä on pyydetty kertomaan aiheesta myös Ylivieskan suuntaan.
– Juttu leviää. Maaliskuussa minut on kutsuttu puhumaan aiheesta Raudaskylälle kyläturvallisuus -iltaan.
Sitä ennen on kuitenkin aika testata oman alueen radioliikenteen toimivuutta.
– Vuoden ensimmäisessä kokouksessa sovittiin tavoitteeksi, että Siikalatvan kyläverkoston yhteyksiä testataan vuotuisena 112-päivänä, kello 11.20.
Näyttäisi, että tuo tavoite on täyttymässä ainakin Laakkolassa ja Kestilässä.
