Tajusin viikonloppuna viettäväni parhaillaan itsensä voittamisen 30-vuotisjuhlavuotta. Herääminen tapahtui eläkelittolaisten karaokekisoissa, jossa tajusin, että ensimmäisestä karaokekokemuksestani on kolme vuosikymmentä.

Silloin lavalle ei menty reteesti karmit kaulassa, vaan ensin piti suostutella tueksi pari kaveria, ehkä ottaa joku pieni rohkaisusiemaus ja valita lauluksi vielä tuttuakin tutumpi Päivänsäde ja menninkäinen. Jalat tärisi, polvet löi loukkua ja ääni värisi aitoa, jännityksestä johtuvaa vibraattoa. Ihan hirveä kokemus, mutta silti niin ihana.