”Luoja päättää päivistämme, tietää, tuntee elämämme. Antaa rauhan, levon suo, jokaisen hän kutsuu luo.”
Toukokuun lopussa päättyi äitini maallinen matka lyhyen, mutta rajun sairastumisen myötä. Kesäkuun puolessa välistä onnistuimme sisareni kanssa järjestämään hänen siunauksensa Kauhavalla. Hänen viimeisellä kotiseuduillaan.
Muistotilaisuudessa kerrattiin puheissa äidin taivalta. Puhuttiin siitä, mikä äidille oli ollut tärkeää ja rakasta. Yhteenvetona voinee sanoa, että äiti muistetaan ainakin hetken panostuksestaan vapaaehtoistyöhön veteraanien ja invalidien kanssa. Se ei tietenkään ollut meille lähimmille mikään uusi tieto.