Helmikuussa valtioneuvoston kanslia julkaisi esiselvityksen, jonka pohjalta sosiaali- ja terveysministeriöön perustettiin poikkihallinnollinen työryhmä pyrkimyksenään suojata lapsia ja nuoria sosiaalisen median haitoilta rajoittamalla lasten sosiaalisen median käyttöä. Työryhmän väliraporttia odotetaan julkaistavaksi toukokuun loppuun mennessä.
Nuorisoala ry:n tiedotteen mukaan tutkimuksen valossa nuorten somekielto vaikuttaa haastavalta, sillä sosiaalisella medialla on nuorten mielenterveyden näkökulmasta paljon positiivisia vaikutuksia.
– Somessa on paljon nuorille tärkeitä ja heidän hyvinvointiaan parantavia asioita. Tästä hyödytään eniten pienillä paikkakunnilla, joissa voidaan oman lähipiirin ulkopuoleltakin kokea samaistumista ja löytää yhteisöjä. Erityisesti tämä koskettaa sateenkaarinuoria ja muita vähemmistöjä, kommentoi tiedotteessa Meri Kulmala, tutkimusjohtaja Helsingin yliopistosta.
Jos halutaan tukea nuoria, ei somen hyviä puolia voida ohittaa haittapuheilla.
– Kukaan meistä ei sano, etteikö siellä ole myös haittoja ja riskejä, mutta sitä keskustelua tulee käydä nuorten kanssa eikä heidän ohi. Tämä somekieltokeskustelu on keskittynyt nimenomaan nuorten toimijuuden rajaamiseen, vaikka olisi tärkeää, että ennemmin yhdessä puututtaisiin someyhtiöiden tai aikuisten ongelmallisiin toimintamalleihin, Kulmala tiivistää.
Somekielto sulkisi voimaan tullessaan paitsi nuorten vertaistukikanavan myös yhden nuorisotyön olennaisen väylän. Digitaalisen nuorisotyön ammattilaiset eivät usko somekiellon tuottavan haluttuja vaikutuksia.
– Australian somekiellosta tiedämme, että somekäyttäjien määrä on vähentynyt vain neljänneksellä ja kieltoja on ollut tosi helppo kiertää. Samalla ryhmädynamiikat ovat voineet muuttua niin, että kieltojen noudattajiin suhtaudutaan huonosti, arvioi tiedotteessa Sekasin kollektiivin toiminnanjohtaja Johanna Virtanen.
Nuoret ovat kuvanneet saavansa Sekasin-chatista jopa enemmän tukea kuin terveydenhuollosta. Viime vuonna chatissa käytiin 55 000 keskustelua ja kollektiivin discord-kanavalla on yli 20 000 nuorta.
– Pahikset jyllää somessa ja tekoälymaailmassa, mutta meitä hyviksiäkin siellä tarvitaan. Me ei heitetä hanskoja tiskiin, vaikka alustat ei olisikaan käytössä. Olisi helpompaa, jos rajoitukset kohdistuisivat aikuisiin ja alustoihin, Virtanen toivoo.
Pelastakaa lapset ry:n nettinuorisotalo Netarin psykososiaalisen tuen asiantuntija Janina Koski huomauttaa tiedotteessa, että jos somekielto tulisi, nuorille löytyy aina uusia kanavia.
– On tosi tärkeää, että kanavilla on koulutettuja nuorisotyön ammattilaisia tekemässä sisältöä, että nuoret voi olla meihin yhteydessä. Silloin voimme myös tarttua niihin ikäviin puoliin, joita somessa on ja ennaltaehkäistä niitä, Koski muistuttaa.
– Ei voida ajatella, että otetaan jotain pois eikä anneta mitään tilalle. Tyhjiön täyttäminen vaatii aikuisilta todella paljon, Virtanen päättää tiedotteen.