Opin­to­pii­rit ovat tärkeä koh­taus­paik­ka

Katseet mittoivat lattian rajasta kattoon saakka Jokihelmen opiston tilkkutyöpiirissä Oulaisissa ommeltuja tekstiilejä, kun tavastkenkänen Raili Piippo ja hyvölänrantalainen Annikki Koistinen pohtivat, ovatko tekstiilit seinävaatteita vai sängynpeitteitä.

Taito- ja taideaineiden kevätnäyttelyssä käsityöharrastajan silmä etsii uusia innoituksen lähteitä. Piippo ja Koistinen ovat opiskelleet talven kudontaa ja vanhanajan käsitöitä 14–15 kurssilaisen ryhmässä Tavastkengän koululla.

Raili Piippo tuumaa opiskelleensa kansalaisopistossa joka talvi ainakin 30 vuotta. Annikki Koistinen kävi aiemmin opintopiireissä Kestilässä. Vuosia hän teki käsitöitä itsekseen kotosalla, mutta into uuden oppimiseen heräsi pari talvea sitten.

Koistinen oli kerännyt tyhjiä kahvipusseja ja halusi oppia, kuinka pusseja hyödynnetään käsitöissä. Hän tutkaili Jokihelmen opiston kurssitarjontaa ja harmitteli, että kasseja pääsisi ompelemaan Kestilässä iltaisin, mutta Tavastkengällä ryhmä kokoontuu arkena kello 10 alkaen.

Koska kansalaisopiston kurssitarjonnasta nauttiminen ei ole kylä- tai kuntarajoihin sidottua, ilmoittautui Annikki Koistinen Tavastkengälle.

– Kurssi on mukava sosiaalinen tapahtuma, jossa voi kutojien keskellä vaihtaa kuulumisia, kuvailee Koistinen.

Raili Piippo on osallistunut kansalaisopiston kevätjuhlaan ja käynyt näyttelyissä aina, kun tapahtuma vain on ollut sopivan matkan päässä.

Annikki Koistiselle osallistui ensimmäistä kertaa opiston yhteiseen kevätnäyttelyyn ja juhlaan.

Yleisön katseet eivät häirinneet näyttelytilassa maalaustelineiden äärellä työskennelleitä pyhäntäsiä Eeva Tissaria ja Taru Vähäsöyrinkiä. Taiteilijat olivat olleet lauantaina opettajien apuna näyttelyn pystyttämisessä ja lupautuivat tulemaan paikalle myös pyhänä, kun opettaja ehdotti, että näyttelytilassa voisi maalata ja vastailla samalla yleisön kysymyksiin.

Taru Vähäsöyrinki on opiskellut jo kuutena talvena Jokihelmen opiston kuvataide työpajassa. Aiemmin vain kotona taiteen tekemistä harrastanut Vähäsöyrinki kuvailee työpajassa opiskelemisen olevan niin innostavaa, ettei hän vaihtaisi harrastusta pois.