Oulun seutu on otollista aluetta lintuinfluenssan leviämiseen, kertoo erikoistutkija Marja Isomursu Ruokaviraston Oulun toimipaikasta.
Useita vesilintujen joukkokuolemia Etelä-Suomessa aiheuttanut korkeapatogeeninen H5N1-virus leviää vesistöjen rannikoilla viihtyvien lintujen keskuudessa. Ruokaviraston Oulun toimipaikassa asiaa seurataankin tarkkaan ja kuolleena löydettyjä lintuja tutkitaan nyt ahkerasti.
Toistaiseksi tautia ei ole Oulun seudulta löytynyt. Lähimmät todetut tapaukset ovat Pudasjärveltä ja Kainuusta aiempina vuosina.
Viime viikolla Kokkolassa todettiin satojen lokkien joukkokuolema, kertoi Kokkolan kaupunki. Syyksi varmistui lintuinfluenssa.
Ilmoita raadoista
Jos löytää useita kuolleita lintuja, löydöstä tulee ilmoittaa kunnaneläinlääkärille. Myös yksittäisistä raadoista voi olla yhteydessä. Puhelimessa saa toimintaohjeet ja niihin voi tutustua myös Ruokaviraston nettisivuilla.
Käytännössä lintu pakataan vesitiiviiseen pakkaukseen ja lähetetään Ruokavirastoon Matkahuollon pakettina. Suojahanskojen ja hengityssuojaimen käyttö on suositeltavaa lintua käsiteltäessä.
Jälki voi olla tuhoisaa
Vielä 2000-luvun alussa matalapatogeeninen lintuinfluenssa ei aiheuttanut merkittäviä ongelmia luonnonlinnuille. Se kehittyi kuitenkin kanaloissa korkeapatogeeniseksi eli tappavaksi.
– 2020-luvulla lintuinfluenssa näyttää jääneen vitsaukseksi, jonka esiintyminen on jatkuvaa, Isomursu kertoo.
Aina kun uusi laji sairastuu, löytää virus kasvualustan, ja jatkaa olemassaoloaan ja kehittymistään.
Hämeenlinnasta järvellä olevalta luodolta löytyi noin sata naurulokkia ja kalatiiraa kuolleena kesäkuun lopulla ja Salossa 20 lokkia hieman aiemmin. Euroopassa joukkokuolemia on tavattu runsaasti.
Etenkin kolonioissa pesivät linnut ovat vaarassa.
– Hyvinkin pahaa jälkeä voi tulla paikallisesti, kun linnut pesivät tiiviisti eikä vastustuskykyä ole muodostunut. Lisäksi merikotkan poikaset tuntuvat olevan herkkiä taudille, Isomursu avaa.
Hänen mukaansa tautien leviämistä villieläinpopulaatioissa on vaikea pysäyttää. Ihmiselle vaarallista rabiesta on torjuttu rokotesyöteillä, mutta se vaatii paljon resursseja.
Euroopassa tauti on niittänyt tuhoa siipikarjatiloilla. Riski on akuutti Suomessakin ja siihen varaudutaan parhaillaan aktiivisesti.
Potentiaalinen uhka
Kehittynyt virus on levinnyt nisäkkäisiin. Ruokavirasto kertoi viime viikolla tiedotteessaan, kuinka lintuinfluenssaa oli todettu Suomessa ensimmäistä kertaa turkistarhojen siniketuissa viidessä eri turkistarhassa. Luonnonvaraisissa ketuissa tautia on löytynyt aiemmin.
Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen. Tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen lintuun tai niiden eritteisiin. H5N1-tapauksia ihmisissä todettu muutamia Euroopassa.
– Riski ihmiselle on vielä pieni, mutta pitää pitää mielessä, että virus voi muuntua.
Myös maailman terveysjärjestö WHO varoitti viime viikolla kasvavasta riskistä, sitä mukaa kun tauti yleistyy ja kehittyy.
Isomursun mukaan erityistä huomiota kannattaa kiinnittää, jos omassa taloudessa on lemmikkilintu tai jos muutoin käsittelee lintuja.