Poh­jois-Poh­jan­maan ja Kainuun kuntien ja kun­ta­yh­ty­mien joh­ta­jat an­toi­vat yh­teis­lau­sun­non – vaa­ti­mus ro­kot­tei­den ja­ka­mi­sen jat­ka­mi­ses­ta väes­tö­poh­jaan pe­rus­tuen

Kunta- ja kuntayhtymäjohto pitää rokotteiden jakoperusteen muuttamista perusteettomana ja epäoikeudenmukaisena.
Kunta- ja kuntayhtymäjohto pitää rokotteiden jakoperusteen muuttamista perusteettomana ja epäoikeudenmukaisena.
Kuva: Sauli Pahkasalo/arkisto

Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuun kunta- ja kuntayhtymäjohto on todella huolissaan pyrkimyksistä, joiden mukaan rokotteiden jakoperusteita tultaisiin muuttamaan alkuperäisestä.

Kunta- ja kuntayhtymäjohto pitää rokotteiden jakoperusteen muuttamista perusteettomana ja epäoikeudenmukaisena.

– Kunta- ja kuntayhtymäjohto asettuu tukemaan täysimääräisesti alueen sairaanhoitopiirien kantaa asiassa. Molemmissa maakunnissa on tehty erittäin hyvää, huolellista, harkitsevaa ja yksituumaista työtä, jolla olemme saaneet koronatilanteen pysymään pitkällä aikavälillä erittäin hyvällä tasolla ja yksittäiset tautipiikit on saatu taitettua nopealla ja tilanteeseen nähden oikein mitoitetuilla toimenpiteillä ja rajoituksilla. Järjestelmä on ollut kuormittunut, mutta ei missään vaiheessa kriisissä, ja olemme pystyneet tarvittaessa auttamaan myös muita alueita. Tilanne on ollut koko poikkeusajan hallittu. Vahvalla resursoinnilla ja yhteistyöllä sekä hyvällä suunnittelulla jäljitys on ollut erinomaisella tasolla, tänään julkistetussa lausunnossa todetaan.

Kunta- ja kuntayhtymäjohto toteaa, että rokotekattavuuden tasapuolinen saavuttaminen koetaan myös tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuskysymyksenä.

Molemmissa maakunnissa tilanne on pitkään ollut hyvä, Kainuussa jopa perustasolla. Tämän vuoksi asukkaiden jättäminen rokotevuorossa suunniteltua myöhemmäksi tuntuu erityisen epäoikeudenmukaiselta.

– Nuoresta ikärakenteesta ja muista jo sovituista jakokriteereistä johtuen olemme tällä hetkellä koko alueella ja erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla jäljessä maan keskimääräistä rokotekattavuuden tasoa. Tämä koetaan epätasa-arvoisena, eikä eroa tule ainakaan lisätä rokotejaon painotusta muuttamalla.

Rokotejärjestystä laadittaessa Suomen toteuttama hybridistrategia oli tiedossa. Siihen kuuluvat eri tautivaiheessa olevat alueet, eikä sillä tulisi olla vaikutusta rokotteiden jakamisen perusteisiin.

Rokotejaon painotuksen muuttaminen voi myös muuttaa väestön vastuullista käyttäytymistä. Muutos koettaisiin helposti rangaistuksena hyvin tehdystä ja maltillisesta työstä.

– Myös tilanteet voivat muuttua taudin ilmaantuvuuden suhteen hyvin nopeasti eri alueilla. Kuka silloin kantaa vastuun mahdollisesta alueellisesta heikosta rokotuskattavuudesta?

Lausunnonantajat muistuttavat, että eri alueilla on hyvin erityyppisiä riskitekijöitä taudin leviämisen suhteen. Väestötiheys voi olla riskitekijä, mutta toisaalta myös rajan läheisyys ja työmatkaliikenne rajan yli sekä työmaat, joiden toiminta edellyttää vierastyövoimaa. Myös isot teolliset työpaikat, jossa käydään työssä maan rajojen yli puolin ja toisin, vaikuttavat alueen riskitekijöihin.