Lataa nyt: Sii­ka­jo­ki­laak­so-so­vel­lus pitää sinut kiinni pai­kal­li­suu­ti­sis­sa

Mainos: Tutustu Siikajokilaakso Digiin eurolla kuukausi - tilaa tästä

Tilaajille

Purot ja suot kohti luon­non­ti­laa – En­nal­lis­ta­mis­ta tehdään jo nyt paljon, mutta määrät pitää mo­nin­ker­tais­taa

Koskia on kunnostettu paljon osana vesienhoitoa. Kuvassa kutusoraikon tekoa Rovaniemen Vikajoella.
Koskia on kunnostettu paljon osana vesienhoitoa. Kuvassa kutusoraikon tekoa Rovaniemen Vikajoella.
Kuva: Anssi Jokiranta

Puroja, lähteitä, aapasoita, tulvaniittyjä, harjusaaria, tunturikankaita ja niin edelleen.

Euroopan komissio julkaisi kesällä ehdotuksen ennallistamisasetukseksi eli niin kutsutuksi luonnon tilan parantamista koskevaksi asetukseksi. Suomessa on asetuksen tiimoilta keskusteltu viime viikkoina lähinnä metsistä, mutta luonnon tilassa riittää parannettavaa paljakoilta ulkosaaristoon.

Monille ympäristöille on yhteistä se, että varsinaisen ennallistamisen pohjaksi tarvitaan vielä paljon esiselvitystyötä.

– Esimerkiksi ennallistamista vaativien pienvesien määrää ei vielä edes tiedetä, saati niiden kunnostustarvetta, Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Pauliina Louhi pohtii.

Luken Oulun yksikössä työskentelevä Louhi on tutkinut virtavesiä pitkään ja ollut myös yhtenä kirjoittajana hiljattain ilmestyneessä esiselvityksessä EU:n ennallistamislakialoitteen vaikutuksista Suomessa.

Vuonna 2021 alkaneen Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on ennallistaa vuoden 2023 loppuun mennessä 12 000 hehtaaria soita. Kuvassa soiden ennallistamista Ranualla Simojärvellä.
Vuonna 2021 alkaneen Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on ennallistaa vuoden 2023 loppuun mennessä 12 000 hehtaaria soita. Kuvassa soiden ennallistamista Ranualla Simojärvellä.
Kuva: Jussi Leinonen

Ennallistamista on Suomessa tehty jo kauan ja monissa elinympäristöissä. Pohjois-Pohjanmaalla tuttuja toimenpiteitä ovat muun muassa ojitettujen soiden ennallistaminen ja raakkupurojen kunnostaminen.

– Vesistöjen yhteydessä puhutaan kunnostamisesta, Louhi toteaa.

Ennallistettava pinta-ala on karkeankin arvion mukaan suuri: esiselvityksen mukaan ennallistettavaksi kokonaispinta-alaksi muodostuu koko maan mittakaavassa noin 960 000 hehtaaria ja kustannukseksi noin 1,6 miljardia euroa. Tämä on laskettu niillä reunaehdoilla, että ennallistamisen kustannuksille asetetaan hintakatoksi 30 000 euroa hehtaarille ja kalleimmat, hankalasti rajattavat ja menetelmällisesti epävarmimmat luontotyypit rajataan kokonaan tavoitteiden ulkopuolelle.

Noin puolet kustannuksista on arvioitu syntyvän sisävesien tilan parantamisesta.

Ennallistamisen kustannukset ovat kuitenkin osin hyvinkin epävarmoja ja Louhi muistuttaa, että ennallistamisasetus on vielä ehdotus eikä sen lopullista sisältöä tiedetä. Vielä ei ole esimerkiksi selvää, mitkä toimet katsotaan tulevassa ennallistamislaissa ennallistamiseksi.

Louhi myös korostaa, että yhden elinympäristön ennallistamisesta voi olla saavutettavissa yhteistä hyötyä.

– Esimerkiksi metsätaloudessa tehtävät toimenpiteet voivat parantaa pienvesien tilaa ja se puolestaan heijastuu rannikkovesien tilaan, hän havainnollistaa.

Metsiä on ennallistettu muun muassa polttamalla. Kuvassa palanutta metsää Posiolla Riisirunturin Varpuvaarassa.
Metsiä on ennallistettu muun muassa polttamalla. Kuvassa palanutta metsää Posiolla Riisirunturin Varpuvaarassa.
Kuva: Mikko Häme
Kurtturuusu on haitallinen vieraslaji, joka hiekkarannalle asetuttuaan syrjäyttää alkuperäisen merenrantalajiston. Oulun seudulla kurtturuusua on poistettu merenrannalta muun muassa Oulunsalossa.
Kurtturuusu on haitallinen vieraslaji, joka hiekkarannalle asetuttuaan syrjäyttää alkuperäisen merenrantalajiston. Oulun seudulla kurtturuusua on poistettu merenrannalta muun muassa Oulunsalossa.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Luonnon tilan parantaminen ei useinkaan tarkoita luonnontilan tavoittelua.

– Luonnontilaan palauttaminen ei kaikissa vesistöissä enää ole edes mahdollista, Louhi toteaa viitaten valjastettuihin isoihin jokiin.

Myös esimerkiksi ilmaston lämpenemisen heikentämien palsasoiden ennallistamiseksi ei ole järkeviä keinoja.

Louhi uskoo, että purot ja vesiluonto voivat elpyä nopeastikin, jos tähän annetaan mahdollisuus.

– Paljon riippuu siitä, saadaanko eri toimialat puhaltamaan yhteen hiileen, hän lisää.

Työmäärän puolesta ennallistaminen on niin iso urakka, ettei siihen välttämättä riitä tekijöitä.

– Jo nyt on huomattu, että osaavista kaivinkonekuskeista on pulaa, Louhi antaa esimerkin.

Louhi on varma siitä, että ennallistaminen tuo työtä maaseudulle. Iso osa maastotöistä ajoittuu sulan maan aikaan, mutta esimerkiksi puuston poistoa ennallistettavilta soilta ja erilaisia materiaalikuljetuksia tehdään talvella.

fakta

Suo-ojat tukkoon

Euroopan komissio julkaisi 22.6.2022 ehdotuksen ennallistamisasetukseksi, eli niin kutsutuksi luonnon tilan parantamista koskevaksi asetukseksi.

Ennallistamisasetus tähtää osaltaan EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden täyttämiseen.

Biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Asetuksen toimeenpano edellyttää luonnonhoitoa esimerkiksi soilla, metsissä, maatalousympäristöissä, tuntureilla, rannoilla, merellä ja sisävesissä.

Luonnon tilaa parantavia toimia ovat esimerkiksi suo-ojien tukkiminen, joki- ja purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa, laidunnuksen palauttaminen perinteisesti laidunkäytössä olleille alueille ja kuusten poistaminen lehdoista.

Suomessa tehdään paljon ennallistamis- ja luonnonhoitotyötä vapaaehtoisuuteen perustuvien Helmi- ja METSO-ohjelmien piirissä.

Esimerkiksi Helmi-ohjelmassa on vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla kunnostettu 3 930 hehtaaria eri elinympäristöjä. Isoimpia ennallistamiskohteita ovat olleet suot, joita on ennallistettu 2 000 hehtaaria.

Mitä seuraavaksi?

Suomen kansallisten sitoumusten valmistelua varten on asetettu hanke, jonka työryhmä valmistelee ehdotukset sitoumuksiksi vuoden 2022 aikana.

Valtioneuvosto toimitti syyskuussa eduskunnalle kirjelmän luonnon ennallistamista koskevasta asetusehdotuksesta. Suomi kannattaa asetusehdotuksen tavoitteita ja velvoitteita.

Seuraavaksi kirjelmä käsitellään eduskunnassa.

EU-tasolla asetusehdotusta käydään lisäksi läpi neuvoston työryhmässä, johon Suomi osallistuu.

Lähde: Ympäristöministeriö