Jokainen tuntee varmasti joskus maksimaalisen epätoivon ja riittämättömyyden tunnetta. Sen ei tarvitse olla edes suuri asia, joka syöksee tuohon tunnepyörteeseen, kunhan ajankohta on otollinen.

Lapsena riitti lelun rikkoutuminen. Alakoulussa pelkkä pyyhekumin hukkuminen tai lyijykynän katkeaminen koetilanteessa saattoi riittää oman henkisen kantin särkymiseen. No niin, nyt kaikki menee läskiksi, en saa tehtyä koetta, koska en pysty korjaamaan virheitä. Saan nelosen, olen luuseri, jään luokalle, tulen koulukiusatuksi ja olen tuomittu epäonnistumaan ihan kaikessa. Ainakin siihen saakka, kunnes opettaja lainaa pyyhekumia tai teroitinta.