Kaivinkone rouskuttaa Mäkelänrinteellä. Koura tarttuu kattopeltiin kiinni ja nostaa sitä kuin nenäliinaa. Sinne meni omaan lajitteluläjäänsä kuin märäksi niistetty nästyyki roskiin.

Sitten se haukkaa seinää, joka murtuu rutisten maahan mukanaan kaikki siinä huoneessa koettu hoiva ja huolenpito,  ilonaiheet, huolet, luopumiset ja surut.