Sii­ka­lat­va haluaa lä­hi­ruo­kaa – marjat met­säs­tä pai­kal­li­sin voimin?

Saataisiinko Siikalatvalle aikaan poimintarinki, joka keräisi esimerkiksi puolukat kunnan tarpeisiin? Arkistokuva
Saataisiinko Siikalatvalle aikaan poimintarinki, joka keräisi esimerkiksi puolukat kunnan tarpeisiin? Arkistokuva
Kuva: Kirsi Junttila

Siikalatvan kunnan ruokapalveluissa selvitetään parhaillaan, kuinka ruokapalveluyhtiö pystyisi tarjoamaan entistä enemmän lähiruokaa ja kotimaista ruokaa ruokapalveluasiakkailleen.

Vuoden vaihteessa toimintansa uudella konseptilla aloittanut Siikalatvan Ruokapalvelut Oy tuottaa ateriat kaikille Siikalatvan kouluille, päiväkodeille ja Mehiläisen ruokapalveluiden piiriin kuuluville asiakkaille.

Lähiruoan ja kotimaisen ruoan käyttö on kirjattu Siikalatvan kunnan uuteen kuntastrategiaan. Tavoitteena on, että vähintään 30 prosenttia ruokapalveluyhtiön käyttämästä ruoasta on lähiruokaa ja kaikkiaan 85 prosenttia kotimaista ruokaa.

Kunnanjohtaja Pauli Piilma muistuttaa, että kunta on yksi merkittävä ruokahankintojen tekijä. Kun kunta satsaa lähiruoan käyttöön, tuo se alueen yrittäjille mahdollisuuksia uusien yritysten perustamiseen ja uusien tuotteiden markkinoille tuomiseen.

Piilma uskoo, että kunnan hankinnoilla pystytään ohjaamaan yrittäjien kiinnostusta tiettyjen tuotteiden viljelyyn ja jalostamiseen. Kaikkea ei välttämättä saada Siikalatvalta, mutta katse suunnataan myös naapurikuntiin.

Kun useammassa lähikunnassa tuotettaisiin niin oman kuin naapurikunnan ruokapalveluiden käyttöön sopivaa ruokaa, uskotaan syntyvän myös pysyvää kysyntää. Kun riittävän moni kunta menettelee näin, syntyy aitoa kysyntää ja yrittäjät rohkenevat satsata ruoan tuotantoon.

– Tavoitteena on, että saataisiin raha pyörimään omassa kunnassa ja lähikunnissa eivätkä eurot valuisi maailmalle, Pauli Piilma selventää.

Oppia haetaan läheltä

Siikalatvan ruokapalvelupäällikkö Pia Koponen on aidosti innostunut lähiruoan käytön lisäämisestä.

– Tässä vaiheessa kaikki on vielä auki.

Parhaillaan kunnan ruokahuollosta vastaavat tutustuvat lähikunnissa hyviksi todettuihin käytäntöihin. Lähiruoan käytössä ollaan pitkällä muun muassa Kiuruvedellä, Utajärvellä ja Vaalassa.

– Edetään pikku hiljaa ja katsotaan, mikä on meillä mahdollista.

Koposta kiinnostaa aidosti muun muassa marjojen, vihannesten ja juuresten läheltä hankkiminen. Esimerkiksi puutarhamarjojen tuottajan ei tarvitsisi olla iso toimija. Löytyisikö alueelta paikallisia sipulin ja porkkanan viljelijöitä?

Jalat on pidettävä kuitenkin maassa, koska hankintapäätöksiä tehtäessä on mietittävä myös, onko tuottajalla riittävästi varastotilaa, josta hän voi toimittaa tuotteita vähitellen kuntaan. Kunnan keittiöiden varastot ja pakastetilat ovat rajalliset.

Liikkeelle vaikkapa marjoista

Yhteistyömahdollisuuksien tiivistämistä on jo tutkailtu muun muassa Rantsilassa ja Pyhännällä toimivien elintarviketehtaiden kanssa.

Valmistelun alla on myös muun muassa, kuinka Marjoilla maailmalle-hankkeen kautta voitaisiin luoda paikallisten innokkaiden marjastajien poimintarinki, joka korjaisi talteen myös ruokapalveluiden tarvitsemat luonnonmarjat.

– On todella hieno asia, että kunta voi sitoutua lähiruoan ostoon. Tavallaan kunta tarjoaa alustan jonka pohjalta yrittäjät voivat lähteä suunnittelemaan omaa toimintaansa, kiitteli hankkeen vetäjä Annukka Oiva-Kess.