Hirvimetsälle laskettu koira kohtasi suden Kestilän Järvikylällä viime perjantaina. Koiran omistaja Ville Körkkö arvioi, että susia saattoi olla kaksikin. Koira säästyi vakavilta vammoilta, mutta sai hoitoa vaativia purujälkiä kaulaan ja niskaan.
– Tutkapannastakin oli purtu läpi eli tappelu on käyty. Kun laskin koiran metsään ja se aloitti haukun parin kilometrin päässä, epäilin heti oudon haukun perusteella, ettei kaikki ole kohdallaan. Luulen, että välillä susi tai sudet ajoivat koiraa ja välillä koira niitä.
Körkkö arvelee, että koira pelastui susien pelästyttyä lähestyvää isäntää. Koira on kuusivuotias ja kokenut metsällä – sen sinnikkyys oli toinen syy pelastumiseen.
– Koira selvästi tappeli vastaan. Oli onni tällä kertaa, että koiran henki säästyi.
Epäily kahdesta sudesta vahvistui, kun kohtaamista seuraavana päivänä samalla metsäalueella nähtiin kaksi sutta seisomassa tiellä. Ne eivät väistäneet lähestyvää autoa heti sen nähtyään.
Pariskunta ja kiertelijä
Piippolan seudun riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Sulo Heikkinen kertoo, että sattunut tapaus oli ensimmäinen metsästyskoiran ja suden kohtaaminen tälle syksylle Piippolan seudulla.
– Susia liikkuu täällä edelleen. Tiedossa on yksi susipariskunta, joka liikkuu Pyhännän tienoolla sekä yksi yksinäinen kiertelijä. Niistä on tehty havaintoja. Uusia laumoja ei tiettävästi ole syntynyt.
Heikkinen muistuttaa, että kaikki susihavainnot tulee aina ilmoittaa petoyhdyshenkilölle, jotta petokannan tilastointi pysyy realistisena. Myös muut kuin metsästäjät voivat ilmoittaa näkö- ja jälkihavaintoja.
Heikkisen muistin mukaan viime syyskaudella susikohtaamisista aiheutui hänen seuranta-alueellaan kaksi koiravahinkoa: toisen metsästyskoiran sudet söivät kokonaan ja toinen raadeltiin pahasti.
– Metsästäjät ovat tulleet varovaisemmiksi koiriensa kanssa eikä koiria viedä enää metsälle välttämättä lainkaan, jos ei ole pakko, Heikkinen toteaa.
Halu päästä tositoimiin
Ville Körkkö harmittelee tilannetta: hänellä on kotona kahdeksan koiraa tarhassa, odottamassa tositoimiin eli metsälle pääsyä.
– Eihän kukaan koiriaan susille halua syöttää. Alkaa olla pian mahdotonta tämän ainoan harrastuksen toteuttaminen, eivätkä nuoremmat metsästäjät enää edes laita koiria, kun tietävät tilanteen.
– Lisää pitäisi saada suden kannanhoidollisia kaatolupia, susia on liikaa, Körkkö ottaa kantaa.
Samainen itäsiperianlaika on kohdannut suden ennenkin. Kolme vuotta sitten koira sattui kahden suden makuupaikalle, mistä sudet lähtivät koiran onneksi heti käpälämäkeen.
– Yhteenottoa ei tullut, mutta liekö olleet samat sudet kaksi päivää sen jälkeen, jotka tappoivat Tavastkengällä toisen koiran, Körkkö arvelee.
