Ruoantuottajien saama korvaus työstään ei ole tällä hetkellä riittävä. Kaupan osuus ruoan hinnasta on liian paljon suhteessa ruoantuottajan saamaan hintaan. Syyt taustalla ovat toki moninaisia, mutta yksi tekijä on voimakkaasti keskittynyt vähittäiskauppa. Riittävä kauppojen kilpailu ja monipuoliset vaihtoehdot ovat sekä tavallisen kuluttajan että ruoantuottajan etu. Lainsäädännön on edistettävä toimivia markkinoita ja tuotantoketjujen oikeudenmukaisuutta.

Suomalainen ruoantuotanto on myös omavaraisuus- ja huoltovarmuuskysymys. Muutamat viime vuodet koronan ja Ukrainan sodan aikana ovat karulla tavalla muistuttaneet, kuinka tärkeää Suomelle on olla riittävän omavarainen perushyödykkeissä, kuten energiassa ja elintarvikkeissa. Helposti ajattelemme, että ruokaa kyllä itsestään selvästi on kaupan hyllyssä. Koronan iskiessä näimme, kuinka kansainväliset tarjontaketjujen häiriöt näkyvät myös oman lähikauppamme tarjonnassa. Meidän on pidettävä huoltovarmuuden lisäksi kiinni siitä, ettemme ole liikaa tuontiruoan varassa.