Ville taitaa pian ras­sauk­sen salat – kau­pun­ki­lais­po­jas­ta ko­ne­osaa­jak­si Ruu­kis­sa

Ei se katso taustaa eikä aiempaa osaamista, jos haluaa oppia ammatin, joka kiinnostaa. Ville Perälä seuraa traktorista käsin Tatu Yrjänän kaivinkoneenkäyttöä.
Ei se katso taustaa eikä aiempaa osaamista, jos haluaa oppia ammatin, joka kiinnostaa. Ville Perälä seuraa traktorista käsin Tatu Yrjänän kaivinkoneenkäyttöä.

Ehkä. Todennäköisesti. Siinä on kaksi vastausta kahden nuoren miehen suista.

Ruukkilaislähtöinen Tatu Yrjänä vastaa ehkä kysyttäessä, aikooko hän ottaa ensi vuonna maatalousalan opintoihinsa valinnaisena maanrakennuskoneen eli kaivinkoneen käsittelytaitoja opettavan kurssikokonaisuuden.

Tatulla on jo kokemusta maatilan töistä sukujuurten kautta. Ja koneita ovat kädet tottuneet rassaamaan. Hänestä on tuleva alan ammattilainen, kuten opintokaverista Villestäkin, jos kaikki menee kuten nyt voi ajatella.

Raahelaislähtöinen Ville Perälä vastaa samaan kysymykseen todennäköisesti. Kaupunkilaispojasta on kuoriutumassa todellinen konemies, opettaja vakuuttaa sivummalta. Vaikka Villellä ei aiempaa kokemusta maatalousalan saati konealan hommista juurikaan ole.

Luontainen kiinnostus koneisiin, tekniikkaan ja työntekoon riittää. Osaavalle ja ahkeralle tekijälle löytyy aina töitä, vakuuttaa rehtori Esa Lehto.

– Mutta jos asenne on pielessä, on turha odottaa töitäkään, hän jatkaa.

Siikajoella Ruukin maaseutuopistolla otetaan ensi syksynä opetuskäyttöön uudenkarhea kaivinkone. Maanrakennusopintoja lisätään kurssitarjottimelle, koska työelämä vaatii osaamisen kasvattamista.

Tatu ja Ville eivät vielä osaa ajatella, mihin tulevaisuudessa työllistyvät. Suoritetaan nyt ensin nämä tänä lukuvuonna aloitetut ammattiopinnot loppuun. Ja tuumataan sitten asiaa uudestaan.