Tuulivoimaloiden infraääneen ovat perehtyneet Niitynmaalla asuvat Elina ja Markku Mehtätalo. Heitä aihe alkoi kiinnostaa rakennusluvan saaneen Varessäikän kahden megawatin tuulivoimalan ja omien kokemusten vuoksi.
– Mielestämme tuulivoimaloiden tuottaman infraäänien vaikutus terveyteen olisi pitänyt tutkia puolueettomasti ja huomioida viranomaismääräyksissä, he toteavat.
Koska infraäänen terveysvaikutuksista on vähän suomenkielistä tietoa saatavilla, ryhtyi Elina etsimään internetistä ulkomaisia tutkimuksia. Niistä hän sai selville tuulivoiman aiheuttaneen yhteneväisiä oireita. Ja mitä kauemmin voimalat ovat toimineet, sitä suurempi ihmisjoukko on oireita saanut.
Kansainvälisten konferenssiesitelmien ja tutkimusraporttien sekä paikallisten mittaustulosraporttien pohjalta Mehtätalot ja muut asiaan perehtyneet kirjoittavat selvitystä, jonka tarkoituksena on muodostaa infraäänien terveysvaikutuksista kokonaiskuva ja ehdottaa toimia haittojen ehkäisemiseksi.
Tekijät arvioivat koosteensa olevan korkeatasoisin tällä hetkellä saatavissa oleva yhteenveto, jossa on käytetty mahdollisimman paljon vertaisarvioituja tutkimuksia. Selvityksen he aikovat luovuttaa poliittisille päättäjille.
Infraääniksi kutsutaan matalataajuista, alle 20 hertzin (Hz) ääntä. Sitä ei kuule, mutta keho reagoi matalataajuiseen värähtelyyn. Tuulivoimaloissa infraääntä muodostuu, kun lapa ohittaa rungon. Tuolloin lähtee ääneen nopeudella eteneviä paineaaltoja, joiden pienin taajuus on 0,7 Hz.
Infraääntä voi mitata, Markku sanoo ja kertoo tutun fyysikon saaneen Tyrnävällä asti selkeitä mittaustuloksia Vartinojan voimaloiden paineaalloista. Infraääntä muodostuu luonnossakin, mutta Markun mukaan tuulivoiman erottaa selvästi pulssimaisesta infraäänen painetason vaihtelusta.
– Tulee poikkeuksellinen mittaustulos. Luonnossa ainoastaan maanjäristyksen aikana syntyy samanlaista sykkivää ilmanpainetta, hän toteaa.
Infraääni kantautuu kymmenien kilometrien päähän. Kantomatkaan vaikuttavat tuulen suunta ja nopeus, ilmankosteus, maaston muodot ja peitteisyys.
Voimaloista eivät kaikki pidä perinteisissä tuulivoimamaissakaan, käy ilmi selvityksestä. Terveysongelmien vuoksi Australia on lopettanut tuulivoiman tukemisen, Britannian parlamentti tutkii asiaa, Saksassa on alkamassa oikeudenkäynti hallitusta vastaan ja Tanskassa rakentaminen on pysäytetty tiukemmilla melurajoilla infraäänitutkimusten ajaksi.
Raportin mukaan Suomen ongelma on maailman tihein teollisuusluokan, kolmesta viiteen megawatin, voimaloiden verkosto pienellä alueella.
Siksi kirjoittajat haluavat puolueetonta tutkimusta, jossa infraäänen painetaso mitataan.
– Jos infraääni tunnustetaan vaaralliseksi, on se koko teollisuusalan tuho. Siksi teollisuus ei tunnusta infraäänen vaikutusta, Markku toteaa.
Altistumiseen vaikuttavat muun muassa vallitseva tuulensuunta, maaston muodot ja altistusaika. Tuulivoimaoireilun ongelma on se, että syytä on vaikea aukottomasti osoittaa. Oireet ovat kohtuullisen tavallisia.
– Teollisen kokoluokan turbiinit näyttävät nopeuttavan sairastumista. Tämä käy ilmi ulkomaisesta tutkimuksesta sekä keskustelussa ulkomaisten lääkäreiden kanssa, Elina toteaa.
– Ongelmasta on puhuttava, että ihmiset alkaisivat tunnistaa ja uskaltaisivat kertoa oireistaan, jotka sopivat tuulivoiman aiheuttamaan oirekuvaan myös ajallisesti, Markku ja Elina sanovat.
