– Arosuohaukka ei ole kadonnut mihinkään Vartinojan tuulivoima-alueelta, kuten alueella hanketoimijana olevan Intercon Energyn toimitusjohtaja väittää.
Näin sanoo Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen suojelutoimikunnan puheenjohtaja, tutkija Ari-Pekka Auvinen, viitaten 2.9. Siikajokilaaksossa olevaan uutiseen.
Auvinen on seurannut alueen arosuohaukkojen liikkeitä viisi vuotta. Tänä keväänä tutulla paikalla nähtiin naaras useita kertoja, mutta koiras vain kerran.
– Poikuetta ei tänä kesänä tullut. Mistä se johtunee – huono myyrävuosi voi olla selittävä tekijä. Vai häiriintyivätkö linnut jo rakennetuista tuulimyllyistä. Sitä ei voi tietää.
– Joka tapauksessa naaras palasi tutulle paikalle ja piti siinä reviiriä. Mutta mihin koiras hävisi ja miksi pari ei pesinyt, sitä en osaa sanoa, Auvinen sanoo.
Siikajoen Vartinojan tuulivoima-alue on jaettu kahtia, Vartinoja ykkös- ja kakkosalueeseen. Ykkösalue on jo valmis ja myllyt toiminnassa. Kakkosalueen kaava kaatui viime viikolla Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Yksi peruste kaavan kaatumiselle oli se, ettei erittäin uhanalaista arosuohaukkaa otettu riittävällä tavalla huomioon kaavan laadinnassa.
– Minun näkemykseni mukaan tuolla alueella, Kivivaaran ja Siikajoen välimaastossa, on paljon tyhjää tilaa ja suunniteltuja myllyjä olisi voitu siirtää, kun tieto haukasta saatiin. Miksi niin ei tehty? ihmettelee Auvinen.
Häntä kismittää se, ettei haukan olemassaoloa ole hänen kokeman mukaan missään vaiheessa otettu vakavasti.
– Olen lähettänyt asiasta tietoa viime vuosina niin kuntaan, ELY-keskukseen kuin tuulivoimatoimijalle. Tieto ei ole vaikuttanut mihinkään, Auvinen toteaa harmistuneena.
– Minä olen käytännössä se tutkija Suomessa, jolla on eniten tietoa arosuohaukoista. Kautta aikain maassamme on rengastettu viitisenkymmentä lajin edustajaa, joista minä olen rengastanut 40. Ennen kuin sain tietää Vartin arosuohaukasta, lajin pesintä oli varmistettu Suomessa vasta viidesti. Siihen nähden Vartin pesimäpaikka on arosuohaukan kannan synnylle ehdottoman tärkeä, Auvinen alleviivaa.
Arosuohaukka löydettiin Siikajoelta kuin sattuman kautta.
– Sain vuonna 2012 puhelun tuulivoimahankkeen luontoselvitystä tehneeltä konsultilta. Hän oli nähnyt, kun uros- ja naarashaukka tekivät saaliinvaihdon ilmassa, mikä tarkoittaa lajin pesimistä alueella. Tarkkailin aluetta sinä kesänä, löysin lopulta pesän.
– Seuraavana kesänä osasin jo etsiä pesää ja löysinkin sen. Samoin 2014. Vuonna 2015 tunsin jo melko hyvin Vartin arosuohaukkojen touhut.
– Yhtenä vuotena pesintä olisi voinut olla vain sattumaa, mutta koska sama naaras on havaittu alueella nyt todennäköisesti jo kuutena vuotena, on reviirin vakiintuminen varmaa. Siksi on myös oletettavaa, että naaras palaa Vartin alueelle jälleen ensi vuonna. Nyt se on jo muuttomatkalla etelään.
Ensimmäisen kerran lintuharrastajat ovat nähneet arosuohaukan Vartin seudulla vuonna 2011.
Arosuohaukat ovat Suomessa edelleen pieni ihme.
– Laji on harvinainen ja uhanalainen koko maailmassa. Lajien uhanalaisuusluokat eivät ole mielipiteitä vaan ne perustuvat Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton asettamiin kriteereihin. Uusin lintujen uhanalaisarviointi tehtiin vuonna 2015. Tässä yhteydessä arosuohaukka katsottiin Suomeen vakiintuneeksi lajiksi ja sen statukseksi tuli odotusten mukaisesti erittäin uhanalainen, Auvinen kertaa.
Tästäkin seikasta Auvinen on lähettänyt tietoa viranomaistahoille tuulivoimatapauksessa.
– Kun Vartinojan suunnittelu alkoi, arosuohaukalla ei ollut vielä suomalaista uhanalaisluokkaa, mutta koska koko lajin tilanne Euroopassa ja koko maailmassa on tiedossa, pystyin ennakoiden kertomaan, mikä lajin asema tulee olemaan Suomessa.
– Vartinojan pesimäpaikka on arosuohaukan ainoa tunnettu vakiintunut pesimäpaikka koko Euroopan unionin alueella. Näin ollen pitäisi olla selvää, ettei sitä saa tuhota, näkee Auvinen.
Auvinen on itse ehdottanut tuulivoimatoimijoille aiemmin, että Vartin arosuohaukkoihin olisi voitu asentaa satelliittipaikantimia, jolloin niiden liikkeitä olisi varmuudella voitu seurata. Asia ei edennyt.
– Se olisi ollut varma tapa selvittää haukkojen reviiripaikat ja liikkuminen alueella. Olemme laittaneet yhdelle Utajärvellä syntyneelle arosuohaukalle paikantimen ja seuraamme sen reittejä suurella mielenkiinnolla.
Auvinen painottaa vielä, että petolinnuilla on pesimässä usein suuria eroja hyvin ja heikommin menestyvien yksilöiden välillä.
– Maassa pesivien ja siksi pesätuhoille alttiiden lajien kuten arosuohaukan kohdalla epäsuhta voi olla todella suuri. Pesinnässään erityisen hyvin menestyvät yksilöt ovat siksi tärkeitä koko lajin kannalle. Arosuohaukan osalta Vartinojan reviirin merkitys on suuri, sillä se on tuottanut jo vähintään 26 rengastusikäistä poikasta.
Vartinojalla vuonna 2013 syntynyt poikanen tavattiin pesivänä Oulun Ylikiimingissä kesällä 2015.
– Tämä oli ensimmäinen varma osoitus siitä, että Suomen arosuohaukkakanta ei kasva pelkän tulomuuton varassa vaan tuottaa jo omia rekryyttejä, Auvinen kiteyttää.
