Hai­tal­li­sia vie­ras­pe­to­ja pyytäen tur­va­taan uhan­alais­ten ve­si­lin­tu­jen pe­si­mä­rau­ha – ra­hoi­tus­ta myös kos­teik­ko­jen kun­nos­ta­mi­seen

Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö antavat tuntuvan rahoituksen vieraspetopyyntiin, joka toteutetaan Natura 2000 -verkoston arvokkailla lintuvesillä. Tavoitteena on turvata pesimärauha taantuville ja uhanalaisille vesi- ja rantalinnuille.

Siikajokilaakso
Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö rahoittavat vieraspetopyynnin ja kosteikkojen kunnostuksen tavoitteena turvata pesimärauha taantuville ja uhanalaisille vesi- ja rantalinnuille.
Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö rahoittavat vieraspetopyynnin ja kosteikkojen kunnostuksen tavoitteena turvata pesimärauha taantuville ja uhanalaisille vesi- ja rantalinnuille.
Kuva: Kirsi Junttila/arkisto

Vesilintujen pesintää uhkaavat erityisesti supikoira ja minkki, jotka ovat haitallisia vieraspetoja. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa pyyntiä 2,5 miljoonalla ja ympäristöministeriö 1,8 miljoonalla eurolla. Suojelualueiden vieraspetopyynti on osa ministeriöiden yhteistä Helmi-ohjelmaa, joka vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta.

– Suurella osalla suomalaisista on vahva suhde luontoon, ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi tehdään töitä monella eri tavalla. Helmi-ohjelman vieraspetopyynnit tuovat hienosti yhteen metsästäjät, lintuharrastajat ja ympäristöväen, jotka kaikki tekevät yhdessä töitä elinvoimaisten kosteikkojen ja vesilinnuston eteen, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Ympäristöministeriö käynnisti vuonna 2020 Helmi-ohjelman, jota toteutetaan ympäri maan monilla erilaisilla luontoalueilla kuten soilla, rannoilla ja lehdoissa. Yksi Helmi-ohjelman tavoitteista on arvokkaiden lintuvesien kunnostus. Kosteikkojen ja lintuvesien asialla on myös maa- ja metsätalousministeriön SOTKA-hanke, joka sekin käynnistyi vuonna 2020. Nyt maa- ja metsätalousministeriö lähtee mukaan Helmi-ohjelmaan, johon osa SOTKA-hankkeen toimista yhdistyy.

– Maailmanlaajuisesti vieraslajien on arvioitu olevan toiseksi suurin syy luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen. Jotta uhanalaisten lintukantojen pesimämahdollisuuksia saadaan parannettua, poistetaan vieraspetoja samalla, kun lintuvesiä kunnostetaan. Helmi-ohjelmalla turvaamme uhanalaisia elinympäristöjä: kunnostamme muun muassa lintuvesiä ja kosteikoita ennätysmäärän, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Nykyisen hallituskauden aikana on tarkoitus parantaa 80 lintuveden tilaa lisäämällä muun muassa avoveden pinta-alaa, kunnostamalla rantaniittyjä, hoitokalastuksella, rakentamalla tai kunnostamalla pesimäsaaria ja turvaamalla lintujen pesimärauha vieraspetopyynnin avulla. Ympäristöministeriö vastaa lintuvesien kunnostuksesta ja maa- ja metsätalousministeriö vieraspetojen torjunnasta. Kosteikkojen kunnostus ei yksin riitä, koska ilman petopoistoa vesilinnut päätyvät helposti minkkien ja supikoirien saaliiksi.

Vieraspetoja on torjuttava myös riittävän suurelta alueelta suojelualueen ulkopuolelta, jotta lintujen pesimärauha turvataan mahdollisimman hyvin. Toteutus tapahtuu siis osin myös yksityismailla, jonka vuoksi pienpetopyyntejä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä maanomistajien kanssa. Hankkeen toteuttavat Suomen riistakeskus ja Metsähallituksen Eräpalvelut.

– On hienoa, että yhteiskunta on alkanut nähdä metsästäjien luonnonhoitotyön merkityksen. Olemme kehittäneet SOTKA-hankkeen parissa vieraspetopyynnille toimivan mallin, jota hyödynnetään myös Helmi-ohjelman pyynneissä. Helmi-vieraspetopyyntien suunnittelussa on kuitenkin huomioitava, että toimitaan luonnonsuojelualueilla. Rekrytoimme Metsähallituksen kanssa tehtävään vieraspetokoordinaattoreita, jotka kouluttavat kaikki Helmi-vieraspetopyyntien toimijat tehtäväänsä, kertoo riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi Suomen riistakeskuksesta.

Vieraspetopyynnin tuloksia arvioidaan muun muassa seuraamalla kohdealueiden vieraspetokantojen kehitystä sekä vesilintujen pari- ja poikuemääriä. Pyynnissä huomioidaan eläinsuojelulaki. Torjuntatyö on otollisinta kevättalvella, jolloin supikoira ja minkki jo kiertävät kosteikoilla, mutta linnut eivät ole vielä palanneet muutolta ja alkaneet pesiä. Pyynti kannattaa myös syksyllä, koska silloin kesällä syntyneet vieraspetojen poikaset etsivät itselleen elinalueita.

Ministeriöiden yhteinen Helmi-ohjelma tähtää vuoteen 2030 ja sen toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa Suomen uhanalaisista luontotyypeistä. SOTKA-hanke jatkaa työtään osana Helmi-ohjelmaa taantuvien sorsalintukantojen eteen muun muassa turvaamalla muuttolinnuille levähdysalueita sekä kunnostamalla kosteikoita luonnonsuojelualueiden ulkopuolella.