Viime sunnuntaina vietettiin isänpäivää. Isänpäivä on vakiintunut meille vuosien saatossa juhlapyhäksi ja se onkin jo kiinteä osa perhekulttuuriamme. Ehkä, jopa hieman itsestäänselvyyskin. On tärkeää muistaa itselle rakkaita ihmisiä mutta kuitenkaan asiat eivät saisi olla koskaan itsestään selvyyksiä, sillä onhan niinkin, että elämäntilanteet ovat erilaisia sekä ”isiä” on erilaisia. Ehkä tästä johtuen isänpäivä onkin päivä, jolloin voimme kokea tunteet laidasta laitaan, niin ilosta suruun kuin vihasta rakkauteen sekä kaikkea siltä väliltä riippuen silloisesta elämän tilanteestamme.

Jokainen voi kuitenkin kokea onnellisuutta ja kiitollisuutta, isänpäivänä sekä kaikkina muina päivinä isästä, joka meille kaikilla on, nimittäin Jumalasta. Hän on Isä, joka rakastaa meistä jokaista ehdoitta sekä on läsnä aina elämässämme, vaikka emme näkisi häntä.