Juuri nyt: Paa­vo­lan Lep­pik­ses­sä ko­ro­na­tar­tun­ta – po­si­tii­vi­nen tes­ti­tu­los hen­ki­lö­kun­taan kuu­lu­val­la

Kat­so-pal­ve­lu on sul­jet­tu – monilta yri­tyk­sil­tä, yh­dis­tyk­sil­tä ja muilta yh­tei­söil­tä puuttuu yhä säh­köi­seen asioin­tiin vaa­dit­ta­vat Suo­mi.fi-val­tuu­det

Katso-tunniste ja Katso-valtuus eivät enää toimi valtionhallinnon asiointipalveluissa.

Muun maussa veroasioiden hoito ei enää onnistu Katso-tunnisteilla, koska palvelun käyttö on lopetettu. Monella yrityksellä, yhdistyksellä tai muulla yhteisöllä on edelleen käytössä vain Katso-tunniste.
Muun maussa veroasioiden hoito ei enää onnistu Katso-tunnisteilla, koska palvelun käyttö on lopetettu. Monella yrityksellä, yhdistyksellä tai muulla yhteisöllä on edelleen käytössä vain Katso-tunniste.
Kuva: Maikkola Tapio

Monella yrityksellä, yhdistyksellä tai muulla yhteisöllä on edelleen käytössä vain Katso-tunniste. Puolesta-asioinnin uudet käytännöt kannattaa tarkistaa asiointipalveluista ajoissa ennen tärkeitä eräpäiviä.

Katson avulla oli voinut hoitaa veroasioita ja asioida tulorekisterissä vielä elokuun loppuun saakka. Muissa kuin Verohallinnon asiointipalveluissa Katson käyttö päättyi jo alkuvuodesta.

Digi- ja väestötietovirasto muistuttaa tiedotteessaan, että Katso-palvelussa nyt olevat valtuudet eivät siirry uuteen palveluun automaattisesti, vaan ne tulee luoda uudestaan Suomi.fi-valtuuksiin. Kukin asiointipalvelun tarjoaja, kuten Verohallinto, Kela tai Tulli, ohjeistaa puolesta asioinnin uusista käytännöistä omilla verkkosivuillaan.

Uuden valtuuden tekemiseen on kaksi tapaa: suurin osa pystyy valtuuttamaan omatoimisesti Suomi.fi-valtuuksissa, osan tulee hakea valtuusoikeuksia valtuushakemuksella.

Oman yrityksen tai yhteisön puolesta asiointi onnistuu monessa tapauksessa ilman erikseen annettua valtuutta. Suomi.fi-valtuudet tarkistaa taustalla henkilön edustamisoikeuden esimerkiksi kaupparekisteristä. Erillisiä Suomi.fi-tunnuksia ei tarvita, vaan asiointipalveluun tunnistaudutaan omilla henkilökohtaisilla tunnistusvälineillä kuten pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Esimerkiksi yrityksen toimitusjohtaja tai kaupparekisterissä olevat muut nimenkirjoittajat voivat myös valtuuttaa omatoimisesti vaikkapa palkanlaskijan tai tilitoimiston Suomi.fi-valtuuksissa.

Tähän ryhmään kuuluvat osakeyhtiöt, osuuskunnat, elinkeinonharjoittajat, osa yhdistyksistä ja useimmat verotusyhtymät.

Kaikista Katso-palvelua käyttäneistä organisaatioista ei ole saatavilla edustamistietoa perusrekisteristä, joten omatoiminen valtuuttaminen Suomi.fi-valtuuksissa ei ole mahdollista. Tällaisia yhteisötyyppejä ovat esimerkiksi kunnat, virastot, säätiöt, y-tunnukselliset kuolinpesät ja ulkomaalaiset yritykset. Myös monien yhdistysten tulee tehdä valtuushakemus.

Nämä yhteisöt voivat laittaa valtuuksien rekisteröinnin vireille valtuushakemuksella Suomi.fi-verkkopalvelussa. Valtuushakemuksen ohje antaa tarkat toimintaohjeet esimerkiksi siitä, mitä liitteitä valtuushakemukseen tarvitaan ja kenen tulee allekirjoittaa hakemus.–

– Katso-palvelua ei olisi voitu ilman huomattavia lisäkustannuksia kehittää nykyvaatimuksia vastaaviksi. Suomi.fi-palvelut ovat ratkaisuiltaan Katsoa turvallisempia, modernimpia ja joustavampia, taustoittaa kehityspäällikkö Mika King Digi- ja väestötietovirastosta.

Suomi.fi-tunnistus on nykyvaatimusten mukainen vahva tunnistusmenetelmä. Katso-tunnistus perustui käyttäjätunnukseen ja salasanalistaan, eikä täyttänyt vahvan tunnistuksen vaatimuksia.

Suomi.fi-valtuudet hyödyntää ajantasaisia edustamistietoja perusrekistereistä kuten kaupparekisteristä, yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä, yhdistysrekisteristä, verotusyhtymärekisteristä sekä väestötietojärjestelmästä. Tällöin edustamistietoja ei tarvitse ylläpitää erikseen kuten Katso-palvelussa.

Katso-palvelua voitiin käyttää vain julkisen sektorin asiointipalveluissa. Suomi.fi-valtuudet voidaan ottaa käyttöön myös yksityisen sektorin asiointipalveluissa.

Suomi.fi-valtuudet palvelee koko Suomea – niin julkista sektoria, yksityissektoria kuin yksityishenkilöitäkin.

– Kansalaisille ja yrityksille asiointi toisen puolesta on sujuvampaa ja turvallisempaa, kun käytössä on yksi tuttu kansallinen ratkaisu. Kaikkia omia valtuuksiaan niin yksityishenkilönä kuin yritys- ja yhteisörooleissa voi hallita yhdessä paikassa Suomi.fi-valtuuksissa,  King kertoo.

Katso-palvelu otettiin käyttöön vuonna 2006 ja sen käyttö päättyi lopullisesti 31.8.2021. Katso-palvelua on hallinnoinut Digi- ja väestötietovirasto.

Suomi.fi-valtuuksia ylläpitää ja kehittää Digi- ja väestötietovirasto.

Vuonna 2016 lanseeratussa Suomi.fi-valtuuksissa on luotu jo yli 25 miljoonaa valtuutta. Kuukausittain palveluun tehdään yli 8 miljoonaa valtuustarkistusta ja määrä kasvaa yhä.

Valtuudet on integroitu yli 140 asiointipalveluun, joita hyödyntää 245 yksityisen ja julkisen sektorin palveluntarjoajaa. Näiden lisäksi palvelu on käytössä muun muassa kaikissa Suomen apteekeissa.