Mainos: Tutustu Siikajokilaakso Digiin eurolla kuukausi - tilaa tästä

Kul­ta­sa­kaa­li­ha­vain­not li­sään­ty­vät Suo­mes­sa ja pai­not­tu­vat maan kes­ki­vai­heil­le –­ha­vain­to­ja tehty muun muassa Sii­ka­joel­la

Suomeen vaeltaneet sakaalit ovat todennäköisimmin syntyneet Virossa

Kultasakaali on kettua suurempi, mutta sutta huomattavasti pienempi koiraeläin.
Kultasakaali on kettua suurempi, mutta sutta huomattavasti pienempi koiraeläin.
Kuva: Rocchas, Mostphotos

Kultasakaalihavainnot yleistyvät Suomessa. Laji havaittiin ensimmäisen kerran elokuussa 2018 ja nyt havaintoja on tiedossa jo seitsemältä paikkakunnalta.

Suomessa havainnot painottuvat maan keskivaiheille. Ensimmäinen kultasakaali nähtiin Kajaanissa, ja sen jälkeen havaintoja on tehty muun muassa Reisjärvellä, Lumijoen–Siikajoen alueella ja Rautavaaralla.

Myös Lapissa, Sodankylässä havaittiin kultasakaali viime vuoden joulukuussa.

Lue lisää: Nyt puhuu kul­ta­sa­kaa­lin kettuna ampunut so­dan­ky­lä­läi­nen met­säs­tä­jä: "Oli se jon­kin­lai­nen shokki"

– Mahdollinen syy on, että Pietarin laaja kaupunkialue estää kultasakaalien vaelluksen Karjalan kannakselle, ja siksi ne joutuvat Laatokan ja Äänisen väliselle Aunuksen kannakselle ja sitä myötä pohjoisemmaksi Suomeen, tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta tulkitsee havaintojen maantieteellistä jakaumaa tiedotteessa.

Kultasakaalin esiintymisestä Suomessa on juuri julkaistu tiedeartikkeli, jonka tekijöinä on muun muassa Luonnonvarakeskuksen tutkijoita.

Myös Länsi-Suomen runsas susikanta voi Kojolan mukaan estää kultasakaalien asettumista sinne.

Pohjois-Euroopassa havaitut kultasakaalit ovat liikkuneet yksinään, merkkejä pariutumisista ei toistaiseksi ole.

Kultasakaali käyttää elinympäristöstä löytyviä ravinnonlähteitä erittäin monipuolisesti. Ainakin osa Suomessa esiintyneistä sakaaleista on hyödyntänyt ihmistoimintaan liittyviä ravinnonlähteitä. Niillä arvioidaan olevan ainakin Pohjois-Suomessa ratkaiseva merkitys talvehtimisen onnistumiselle.

– Suomeen vaeltaneet sakaalit ovat todennäköisimmin syntyneet Virossa, jossa esiintyy lähin pesivä kultasakaalikanta. Virossa todettiin ensimmäinen pesintä vuonna 2012 ja vuonna 2020 pesintöjä oli jo 27, Kojola kertoo.

Pesivää kantaa esiintyy Kojolan mukaan Virossa vähälumisella länsirannikolla ja idässä Peips-järven tuntumassa.

Euroopan pohjoisimmat havainnot on tehty Jäämeren rannikolla Norjassa, missä näyttäisi liikkuneen kaksi eri yksilöä. Pohjois-Venäjällä laji on havaittu Pietarin lähistöllä sekä Beloserskin ja Arkangelin alueilla.