Kyllä ve­si­lin­nun kelpaa – ame­rik­ka­lais­tyy­li­nen kos­teik­ko ra­ken­teil­la Sii­ka­lat­vaan

Siikalatva
Metsäalue kesällä, kuvassa Kimmo Piippo. Kuva: Kati Jurkko
Metsäalue kesällä, kuvassa Kimmo Piippo. Kuva: Kati Jurkko
Kuva: Kati Jurkko

Siikalatvan kunnassa on menossa metsätalousmaan muuttaminen kosteikoksi yksityisen maanomistajan maalle. Alava metsäpohja on kooltaan noin 5 hehtaaria. Kun kosteikko on valmis, metsäpohja täyttyy vedellä ja vedenkorkeutta säädellään tulvien mukaan. Kosteikon tavoitteena on parantaa vesilintujen elinympäristöä ja erityisesti vesilintujen poikastuotantoa.

Metsänomistaja Kimmo Piippo sai idean kosteikon perustamisesta kaksi vuotta sitten.

– Aluetta on vaikea saada kannattavaan metsätalouskäyttöön, joten ajattelin, että voisin kosteikon avulla tehdä jotain taantuvien vesilintukantojemme hyväksi, Piippo sanoo ja jatkaa, että samalla alueen vesilintujen metsästysmahdollisuudet paranevat, kun vesilintukannat vahvistuvat.

Kaivutyöt käynnissä marraskuun alussa. Kuva: Kimmo Piippo
Kaivutyöt käynnissä marraskuun alussa. Kuva: Kimmo Piippo
Kuva: Kimmo Piippo

Toinen merkittävä hyöty kosteikon perustamisesta on turvemaiden ojitusalueelta tulevien vesien puhdistaminen ennen kuin vedet valuvat läheiseen järveen, sillä kosteikko sitoo ojavesien ravinteet ja humuksen tehokkaasti. Kosteikko myös pienentää tulvapiikkejä.

– Vesien suojelukosteikkona tämä kohde on poikkeuksellisen iso, sillä puolen hehtaarin kokoista kaivamalla tehtyä kosteikkoakin voidaan pitää Suomessa isona, kertoo kosteikon suunnitellut t:mi Kosteikkomaailman suunnittelubiologi Juha Siekkinen.

Kosteikon perustamisen kustannuksiin osallistuvat Suomen Riistanhoitosäätiö ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittama, Suomen riistakeskuksen hallinnoima Sotka-hanke sekä maanomistaja itse.

Kosteikosta tekee erityisen sen tulvasäätelyyn perustuva toiminta, joka on tyypillistä Yhdysvalloissa. Kosteikon toinen puoli täytetään syksyllä vedellä. Kun kasvit joutuvat veden alle, ne alkavat hajota, joka lisää bakteereita, pieneliöitä ja selkärangattomia, joita pienet vesilintujen poikaset käyttävät ravintonaan seuraavana kesänä. Selkärangattomien määrä parantaa kosteikolla kasvavien poikasten elinmahdollisuuksia, ja rehevä kasvillisuus houkuttelee myös aikuisia lintuja pesimään ja levähtämään.

– Tällainen kahteen tasoon tehtävä kosteikko on erikoisuus, kun toista puoliskoa voidaan välillä pitää veden alla ja toista kuivana. Näin vesilintujen tuotto voidaan pitää korkealla, kun siellä kasvaa jatkuvasti biomassaa, joka lisää vesilintujen poikasten ravintona käyttämien selkärangattomien tuotantoa, Siekkinen sanoo.

Hänen mukaansa matalavetinen ja runsasravinteinen kosteikko on erittäin hyvä puolisukeltajille, joiden kannat ovat pienentyneet.

Kaivutyöt kosteikon perustamiseksi tehdään marraskuussa. Ensi keväänä tulvavedet täyttävät kosteikon, riistapelto kylvetään ja kosteikon ympärille kaivetut penkat maisemoidaan. Ensimmäisten vesilintujen odotetaan saapuvan kosteikolle pesimään jo ensi keväänä. Kosteikkoa hoidetaan säännöllisesti niittämällä ja vieraspienpetoja pyydystämällä.