Revonlahden kyläläisiä harmitti. Kylälle oli saatu oma saarnatupa 1690-luvulla, mutta se alkoi käydä ahtaaksi. Omaa pappiakaan ei kylällä ollut, vaan jumalanpalveluksissa täytyi kulkea sekä suuren Siikajoen seurakunnan emäkirkossa Siikajoella että Paavolassa.
Artikkeli on _kirjautuneille_
Kirjaudu tai luo Kaleva Media -tunnus
Voit lukea kirjautumisen takana olevia sisältöjä
Pääset kommentoimaan sisältöjä
Saat oman nimimerkin
