Lappilaisen antamalla äänellä on eduskuntavaaleissa vähemmän tehoa kuin suuren vaalipiirin äänellä.
Suhteellinen teho vähenee edelleen seuraavissa vaaleissa huhtikuussa, kun Lapin vaalipiirin kansanedustajamäärä pienenee seitsemästä kuuteen.
Samalla piilevä äänikynnys nousee Lapissa maan korkeimmaksi, 14,3 prosenttiin äänistä. Piilevä äänikynnys tarkoittaa sitä, että puolue saa Lapista varmasti yhden kansanedustajan, mikäli yltää 14,3 prosenttiin äänistä.
Ero on yli viisinkertainen Uudenmaan väkirikkaaseen vaalipiiriin verrattuna. Uudellamaalla yhden edustajan saa eduskuntaan 2,8 prosentin äänimäärällä, paljon helpommin siis.
– Korkeaan piilevään äänikynnykseen liittyvä ongelma kasvaa Lapin vaalipiirissä entisestään, sanoo Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessori, dosentti Heikki Paloheimo.