Revonlahden koululle saapui viime torstai-iltana viitisenkymmentä tuulivoimasta kiinnostunutta kuulijaa. Revonlahden kotikyläyhdistyksen järjestämän tuulivoimaillan pääaiheena oli tuulivoimaloiden aiheuttama melu.
Tilaisuuden aikana estradille nousi Ades Oy:n meluasiantuntija Denis Siponen sekä Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n puheenjohtaja Kalevi Nikula. Siponen keskittyi esitelmässään kuultavan tuulivoimamelun synty- ja etenemismekanismeihin ja häiritsevyyden kannalta merkittävimpiin piirteisiin, kuten merkitykselliseen sykintään sekä matalataajuiseen bassomeluun.
Nikula puolestaan toi esille näkemyksiään tuulivoimarakentamiseen liittyvistä epäkohdista sekä voimaloiden tuottaman infraäänen vaikutuksia.
Denis Siponen alusti tuulivoimamelun erityispiirteitä ympäristöministeriön ohjearvoilla, joita tarkennettiin viime vuonna. Nyt tuulivoimamelu saa olla päiväsaikaan asutuksen lähellä enintään 45 desibeliä ja yöllä 40 desibeliä. Merkityksellistä sykintää ei uudessa asetuksessa huomioida.
Siposen mukaan lapojen pyörivästä liikkeestä ja usean voimalan interferenssivaikutuksesta syntyvä merkityksellinen sykintä on yksi merkittävin piirre tuulivoimamelun häiritsevyydessä. Sykinnän muodostuminen on Siposen mukaan sitä todennäköisempää, mitä isommasta tuulivoima-alueesta on kyse.
– Ruotsissa vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan sykintää on eniten ilta- ja yöaikaan. Tämä tekee melusta erittäin ongelmallista, sillä silloin ihmisen unta ja uneen pääsyä ei tulisi häiritä.
Häiritsevää on myös matalataajuinen bassomelu, joka tunkeutuu rakenteiden läpi asumusten sisälle. Erityispiirteidensä vuoksi tuulivoimamelua ei voida rinnastaa luonnonääniin, liikennemeluun tai teollisuusmeluun. Aiheesta on väitelty Ruotsissa vuonna 2009.
– Tuulivoimamelu on luonteeltaan vaihtelevaa. Sen sisältö on ihmisen tottumiin muihin ääniin verrattuna erilainen, sitä on vaikea peittää.
Illan anti näytti vahvistavan monen kuulijan tunnetta siitä, että tuulivoimamelun vaikutuksia tulisi tutkia tarkemmin ennen rakentamista.
– Hankkeita on monta lähekkäin ja molemmin puolin jokea. Joki ja asutus jää niiden väliin. Miten melu tässä tapauksessa käyttäytyy? takarivissä mietittiin.
– Tutkimukset on tehty yksittäisistä myllyistä. Miten melu kertautuu, kun laitetaan yli sata komponenttia vierekkäin? kysyi toinen.
Siponen ei lähtenyt arvioimaan melun kertautumista, vaan painotti, että mallinnukset on tehtävä aina tilanteen mukaan, voimaloiden malli, teho ja lukumäärä huomioiden. Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan voimalan tehon kasvulla ja melutason nousulla on selvä korrelaatio.
Siponen pitää ongelmallisena sitä, ettei ympäristöministeriön tuulivoiman mallinnuksen ohjeistuksessa huomioida esimerkiksi eri sääolosuhteista johtuvaa melutason vaihtelua. Hän kritisoi melumallinnuksia myös siitä, että niiden tulokset eivät todellisuudessa edusta melun häiritsevyyden kannalta pahinta tilannetta.
Lisäksi mallinnuksissa on hänen mukaansa hyvin harvoin käytetty lähtömelun takuuarvoa, mikä johtaa melutason aliarviointiin. Hän painottaa, että vastuullisesti tehty mallinnus on laadukkaitten tuulivoimahankkeiden perusta.
– Melumallinnus on riskienhallinnan työkalu haittaa arvioidessa, ja jos se on tehty todenmukaisesti, voidaan luotettavasti ennalta arvioida, ettei seurauksia tule. Olisi tehtävä aidosti riippumattomat tutkimukset tuulivoimamelun mallinnusohjeistuksen päivittämiseksi ajan tasalle. Jos tuulivoimateollisuuden rahoittamien tutkimuksien perusteena on tietyn toimijan intressit, se on hyvin vaarallista. Toivon mallintajille eettisiä käyttäytymissääntöjä.
Yleisöstä kantautui epäileviä kommentteja, ettei hankkeiden edetessä ole aina noudatettu eettisiä periaatteita.
– Kopsassa haitat ovat olleet niin todellisia, että ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa. Siltikään ei uskota. Miksi tätä ei oteta tosissaan? Miksi ei haluta riippumatonta tutkimusta? Miksi tämä on vain poliittista peliä, jossa on ihan muut arvot kyseessä? yleisöstä ihmeteltiin.
– Hankkeita on alettu suunnitella jo kauan sitten, ja ymmärrän kyllä kunnan kiinnostuksen niihin. Ajan mittaan on kuitenkin tullut esiin tietoa meluhaitoista ja siitä, että tulot ovat pienempiä kuin luultiin. Miten tahtotila tuulivoiman rakentamiseen voi olla niin kova, ettei uusi tieto vaikuta mitenkään? kummasteli ääni takarivin suunnasta.
