Siikalatvan kunnan omistuksessa oleva kiinteistöyhtiö Tuohisentteri on ollut viime viikkoina ja kuukausina kunnanhallituksen ja -valtuuston kokouksien kestoaihe. Pelkästään syyskuussa Tuohisentteriin liittyviä asioita on ollut listalla jokaisessa neljässä kunnanhallituksen ja yhdessä kunnanvaltuuston kokouksessa.
Asiakirjat piirtävät kuvan Tuohisentterin taloudellisen tilanteesta. Yhtiöllä on runsaasti velkaa. Se on tehnyt suuria investointeja viime vuosina.
Siikalatvan kunnan antamasta vastauksesta valtuutetun tietopyyntöön käy ilmi, että varsinaisia lainoja yhtiöllä oli elokuussa 3 318 800 euron edestä. Lisäksi Siikalatvan kunta on pääomittanut yhtiötä 2 miljoonan euron edestä. Nekin yhtiön pitäisi aikanaan maksaa kunnalle takaisin, mutta takaisinmaksuaika on paljon joustavampi kuin pankin tapauksessa.
Tuohisentterin vuoden 2024 tilinpäätöksestä käy ilmi, että vuodelta 2024 Tuohisentteristä on kirjattu 321 000 euron tappiot. Vuoden 2023 tappio oli noin 215 000 euroa ja vuoden 2022 tappio noin 207 000 euroa. Osa tappioista selittyy poistoilla, mutta luonnollisesti Tuohisentteri tarvitsee päähalliinsa vuokralaisen, jotta sen toiminta voi kannattaa.
Hallitus uskoo yhtiöön
Yhtiön hallitus on kaikesta huolimatta sitä mieltä, että yhtiöllä on hyvät mahdollisuudet maksaa itsensä takaisin kunnalle, kun päähalliin saadaan vuokralainen – tai mahdollisesti useampia vuokralaisia.
Tuohisentterin hallituksen puheenjohtaja Tuomo Seppälä (kesk.) muistuttaa, että suurin osa valtuutetuista on sitä mieltä, että kunnan kokonaisedun näkökulmasta Tuohisentteriä kannattaa kehittää ja vuokralaista etsiä.
– Ajatukseni on, että vielä pitäisi jaksaa odottaa, että rakennusalan suhdanne maassa paranee. Tuohisentterin konkurssi olisi ehdottomasti huonoin vaihtoehto kunnan näkökulmasta, Seppälä sanoo.
Seppälän lisäksi Tuohisentteri on valtuuttanut Kaarina Männikön toimimaan yhtiön asioiden kanssa prokuristina eli asioiden hoitajana. Männikkö on Siikalatvan konsernisihteeri. Tuohisentterillä ei siis ole toimitusjohtajaa, joka hoitaisi sen asioita tällä hetkellä.
Sekä Seppälä että Männikkö ovat varovaisia puhumaan Tuohisentterin taloudellisesta tilanteesta yksityiskohtaisesti, koska sillä voisi olla negatiivisia vaikutuksia yhtiöön.
Vaikka hallituksella olisi esimerkiksi sisäisesti tarkka näkemys siitä, millä summalla Tuohisentterin omistama isompi halli voisi olla myynnissä tai millä summalla se voitaisiin vuokrata alimmillaan tietylle ajanjaksolle, sitä ei kannattaisi kertoa tarkasti julkisuuteen, koska se antaisi mahdolliselle ostajalla tai vuokralaiselle etulyöntiaseman neuvotteluihin.
– Kaikki hallia katsomassa käyneet kehuvat sitä. Se on hyvällä paikalla Nelostien varressa ja tilat ovat hyvässä kunnossa. Meillä on useampia ehdokkaita vuokralaisiksi, Männikkö sanoo.
Ongelmat alkoivat pian hallin valmistuttua
Halli valmistui kesällä 2021. Silloin kaikki näytti yhtiön näkökulmasta hyvältä. Halliin oli tulossa liminkalainen Siklaelementit vuokralle 12 vuoden vuokrasopimuksella. Puolitoista vuotta myöhemmin yritys kuitenkin hakeutui yrityssaneeraukseen ja irtisanoi vuokrasopimuksensa.
Sen jälkeen halliin on yritetty löytää pitkäaikaista vuokralaista, mutta asiat eivät ole sujuneet toivotulla tavalla. Siklan emoyhtiö on hakeutunut hiljattain konkurssiin.
Siklaelementit tai Sikla ei ole maksanut Tuohisentterille kaikkia vuokriaan. Osittain saatavia on neuvoteltu takaisin siten, että Tuohisentteri on lunastanut Siklan varastossa ollutta puutavaraa.
Seppälän mukaan nuo neuvottelut ovat olleet ehdottomasti kunnan edun mukaisia, vaikka materiaalista onkin todennäköisesti maksettu markkinahintaa kovempi hinta. Toinen vaihtoehto olisi ollut olla neuvottelematta ja yrittää periä saatavia ainoastaan konkurssipesältä.
Halli on rakennettu rakennusalalla toimivan Siklan tarpeisiin, joten Siklan kaltainen rakennusalan toimija olisi luontevin vuokraaja hallille.
– Halli voisi sopia myös keskusliikkeelle terminaalikäyttöön tai varastointiin. Hallissa on 19 nosto-ovea, joilta pystyy lastaamaan tavaraa. Siinä mielessä halli on monipuolinen, Kaarina Männikkö sanoo.
Halli on kuitenkin sen verran iso, että vuokraajan liikevaihto ja toiminnan volyymit eivät voi olla ihan pieniä.
Viime kuukausina noin kolmasosa suuresta hallista on ollut vuokrattuna toimijalle, joka ei halua tulla julkisesti esiin. Tuohisentterin näkökulmasta olisi kuitenkin suotavaa, että pitkällä aikavälillä koko halli tai ainakin suurin osa siitä saataisiin vuokrattua ja mahdollisimman pitkillä vuokrasopimuksilla.
Rakennusala kärvistelee
Seppälä ja Männikkö ovat vakuuttuneita siitä, että vuokraamiseen on hyvät mahdollisuudet. Heidän mukaansa aika vain on ollut erityisen huono. Rakennusala on kärvistellyt lamaa vastaavassa tilassa viime vuodet. Kun ala alkaa taas elpyä, kohoaa Tuohisentterin mahdollisuus saada vuokralainen, jolloin yhtiön talous alkaisi vähitellen elpyä.
Parhaassa skenaariossa Tuohisentteri voisi selviytyä veloistaan ja maksaa kunnan pääomalainat korkoineen kunnalle. Luonnollisesti alueelle tulevat työpaikat piristäisivät kunnan taloutta muutenkin.
Osa Siikalatvan valtuutetuista tuntuu saaneen Tuohisentteriin menneistä rahoista tarpeekseen. Erityisen paljon närää ovat aiheuttaneet tänä vuonna Siikalatvan ruokapalvelujen myöntämä 60 000 euron laina Tuohisentterille sekä Siikalatvan kunnan myöntämä 80 000 euron kassalaina niin ikään tältä vuodelta.
Kritiikin esittäjien mukaan kunnan ja Tuohisentterin pitäisi ottaa aikalisä ja käydä Tuohisentterin taloudellinen tilanne ja mahdolliset tulevaisuuden skenaariot läpi tarkasti ennen kuin yhtiötä pääomitetaan lisää.
Meidän Siikalatva kriittinen
Kritiikin esittäjien osalta ei puhuta parista tuohtuneesta valtuutetusta. Tuohisentteriä koskevan kritiikin takana ovat olleet Meidän Siikalatva -valtuustoryhmän jäsenet eli Juha Myllynen, Kaarina Forsström, Anna-Maaria Keränen, Esko Leinonen, Minna Nieminen, Antti Hepo-oja ja Marco Sudhom.
Koska he muodostavat vaaditun neljänneksen valtuutetuista, esimerkiksi heidän esittämät kysymykset on otettava käsittelyyn. Halutessaan heidän pyynnöstään saadaan myös valtuusto koolle.
Tuohisentterillä on omaa pääomaa tällä hetkellä 1 080 000 euroa, joten mitään akuuttia konkurssiriskiä sillä ei ole. On kuitenkin asiallinen kysymys, voisiko kunnan kokonaisedun näkökulmasta olla vähemmän riskistä ajaa yhtiö konkurssiin kuin luottaa siihen, että vuokralainen löytyy.
Tuohisentterin isomman eli Markantie 2:n hallin käypä arvo on suuruusluokaltaan alle neljän miljoonan euron arvoinen. Siikalatvan kunta on esimerkiksi spekuloinut valmiudella ostaa Markantien hallia 3,6 miljoonan euron hintaan. Yhtiön ajaminen konkurssiin tarkoittaisi siis käytännössä tappiota Siikalatvan kunnalle, sillä velkoja yhtiöllä on pääomalainat huomioituna yli 5 miljoonan euron edestä.
Seppälä ja Männikkö myöntävät, että Tuohisentterin taloudellinen tilanne on vakava. He kuitenkin näkevät kunnan kokonaisedun kannalta järkevimpänä vaihtoehtona jatkaa neuvotteluja vuokrasopimuksesta, sillä rakennusteollisuuden tilanne näyttäisi joidenkin mittarien mukaan olevan kääntymässä parempaan suuntaan.
Kumpikin toivoisi yhtiölle työrauhaa.
– Asioita on avattu, mutta kysymyksiä tulee koko ajan lisää. Jos ajattelee koko kuntakonsernia, viranhaltijoilla on mennyt asian selvittelyyn tarpeettoman paljon työaikaa, Männikkö sanoo.