Kolumni
Tilaajille

Kirja - tun­ne­tai­to­ja opet­ta­va stres­si­lää­ke

Joku saattaa muistaa, miten juuri ennen koronakevättä innostuin pitkästä aikaa lukemisesta aikuisten lukudiplomin kautta. Lukuinnostus jäi kiitettävästi päälle, joskin yhtään sen nopeampaa lukijaa se ei ole tästä tavujen tankkaajasta tehnyt. Yöpöydällä on aina kirja tai kaksi keskeneräisenä ja pari äänikirjaa vartoaa intopiukkana lenkkiseurana samalla kun sähköpostiin sataa viestejä erääntyvistä lainoista. Kun ei sitä muista.

Lapsena kävin kirjastossa viikottain. Lainailin sekä kirjoja että satukasetteja, kuuntelin välillä kirjastossakin. Vaikka kirjasto oli tuolloin vielä enemmän rauhan tyyssija kuin tapahtuma-areena, alkoi tarjonta monipuolistua kirjastoöiden sun muiden myötä, ja hyvä niin.