Mitä tuo sana kotiseutu mieleen?
Ainakin lapsuusmaisemia, tuttuja kylänraitteja, naapureita ja koulukavereita. Lämmintä yhteisöllisyyttä, jota kotikylällä sai kokea.
Kotiseutu on monitahoinen asia, jossa riittää tutkimista ja perehtymistä. Viimeisellä kouluviikolla Gumeruksen koulun oppilaat ovat paneutuneet omaan kotiseutuunsa ja miettineet monelta kantilta sen olemusta. Tutkimuksensa tuloksia oppilaat esittelivät keskiviikkona 27. toukokuuta koko koululle Komppalinnan salissa draaman keinoin.
Historiaa tutkineet oppilaat olivat saaneet selville muun muassa sen, että Gumeruksen koulu on saanut nimensä Siikajoella kirkkoherrana 1860–1888 olleen rovasti Johan Gummeruksen mukaan. Hän puolisonsa Britan ja tyttärensä Jennyn kanssa vaikutti suuresti Siikajoen ensimmäisen kansakoulun perustamiseen.
Käsityöperinteisiin perehtyneet kertoivat, että Siikajoenkylällä on 200 vuotta tehty juurikoreja männyn juurista. Ja että Karinkannassa oli aikoinaan maankuulu Jussi Pietolan kenkätehdas, josta jokainen talvisotaan lähtenyt siikajokinen sai saappaat.
Siikajoenkylä on kovasti vuosikymmenten saatossa muuttunut, olivat huomanneet oppilaat, jotka miettivät millaista on olla kuntalaisena Siikajoenkylällä. Ennen Siikajoki oli itsenäinen kunta ja siellä joskus oli myös Pietolan, Karinkannan, Merikylän, Tauvon ja Ylipään koulut. Palvelujakin oli vaikka kuinka; kolme kauppaa, kolme pankkia ja kaksi kampaajaa. Nuortenillat pyörivät seurakuntatalolla säännöllisesti.
Kaupat ja pankit ovat vähentyneet, mutta peruspalvelut toimivat ja harrastaa voi vaikka mitä. On SiiMun, Sisun, 4H:n ja seurakunnan kerhoja sekä kansalaisopiston piirejä, oppilaat luettelivat. Ja oman kunnan asioihin voi vaikuttaa oppilaskunnan, vaikuttajanuorten ja kunnanvaltuuston kautta.
Vaikka palveluverkko on harventunut, on palvelusektori silti yksi Siikajoen tärkeimpiä elinkeinoja maatalouden ja julkisen sektorin ohella, kävi ilmi oppilaiden esityksestä.
Kotiseudun penkaiseminen pintaa syvemmältä oli avannut uusia asioita seitsemäsluokkalaisille Juulia Paakkarille ja Helmi Salliselle.
Aikaisemmin tytöt eivät olleet keneltäkään kuulleet, että kylällä on ollut kolme kauppaa. Mielenkiintoinen tieto oli myös se, mistä Gumeruksen koulu on nimensä saanut. Pari muutakin tietoa menneisyydestä yllätti.
– Aika jännää, että samaan aikaan on ollut paljon kouluja ja nyt vain yksi, Paakkari tuumi.
Kotiseutuun tutustuminen ryhmissä oli tyttöjen mielestä mukavaa vaihtelua viimeisen kouluviikon pakerrukseen.
– Kivaa, kun sai tehdä yhdessä ja esittää koko koululle, Sallinen sanoi.
– Oli paljon monitoimista tekemistä ja tiedon etsimistä. Oli omat aihealueet joista etsittiin tietoa, siinä oppi paljon uutta esimerkiksi historiasta, Paakkari kertoi.
Ruoka liittyy aina vahvasti kotiseutuun. Niin nytkin; koululounas oli tällä kertaa oman kylän yrittäjän kalastamista ahvenista tehtyjä kalapurilaisia. Lounastarpeet Gumerukselle lahjoittaneen yrittäjän tavoitteena oli opettaa lapset syömään kalaa.
Kalapurilaisia olivat kotiseutuhengessä valmistamassa Anne Nygård, Riitta Alasuvanto, Marita Härkönen ja Anja Rehula Siikajoen maa- ja kotitalousnaisista. Kokkina heillä oli Arto Nygård.
– Teema on, että kaikki maistaisivat kalaa. Ja ajatuksena, ettei mitään menisi roskiin, kotiseutuhengessä talkoilemaan tulleiden maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja Anne Nygård tuumi.
