Mainos: Tutustu Siikajokilaakso Digiin eurolla kuukausi - tilaa tästä

Pai­ne­tun lehden val­mis­ta­mi­nen te­hos­tuu – kes­ki­viik­ko­na il­mes­tyy en­sim­mäi­nen robotin tait­ta­ma Sii­ka­jo­ki­laak­so

Siikajokilaakso on jälleen uuden taittotekniikan käyttöönoton kärkijoukoissa. Vuonna 1990 Siikajokilaaksossa tehtiin historiaa, kun lehden taitto aloitettiin ilmeisesti ensimmäisenä sanomalehdellä kokonaan tietokoneella.

Rantalakeus otti viime viikolla Kaleva Median lehdistä ensimmäisenä käyttöön norjalaisen taiton automaatiojärjestelmän. Tällä viikolla on Siikajokilaakson vuoro.

Keskiviikkona ilmestyvä Siikajokilaakso on taitettu automatiikkaa ja tekoälyä hyödyntäen.

Taitto tarkoittaa toimituksellisen tekstin ja visuaalisten elementtien sommittelua visuaalisesti mielenkiintoiseen ja luettavaan muotoon.

Aikoinaan lehden taitto on ollut kirjaimellisesti leikkaamista ja liimaamista.

Myöhemmin tietotekniikka mullisti alaa. Siikajokilaakson toimitusjohtaja Heikki Muhosen johdolla Siikajokilaaksossa otettiin jo vuonna 1990 ensimmäisenä paikallislehtenä käyttöön lehden taitto tietokoneilla. Perimätiedon mukaan joitain kokeiluja oli isoissa lehdissä tehty, mutta arvio on, että Siikajokilaakso oli ensimmäinen kustantaja, joka julkaisi tietokoneella taitettua lehteä. Taitto-ohjelma oli Pagemaker, jonka pohjalta on kehitetty Siikajokilaaksonkin taitto-ohjelmana viime viikkoon saakka ollut Indesign.

Siikajokilaakson toimitus taittoi lehden itse vuoden 2019 marraskuulle, jolloin Kaleva Median lehdissä siirryttiin keskitettyyn taittoon. Sen jälkeen painettu lehti on valmistettu lopulliseen muotoonsa Oulussa.

Taittoprosessi on siitä huolimatta sitonut toimituksen työpanosta. Lehden viikoittainen ulkoasu on suunniteltu toimituksessa, jutut on kirjoitettu määrämittaan ja tiistain taittopäivänä lehti on kasattu valmiiksi yhteistyössä Oulun taittotiimin kanssa.

Viime viikolla ilmestyi viimeinen taittajatiimin ja Siikajokilaakson toimituksen yhteistyöllä taitettu Siikajokilaakso.
Viime viikolla ilmestyi viimeinen taittajatiimin ja Siikajokilaakson toimituksen yhteistyöllä taitettu Siikajokilaakso.
Kuva: Sari Kihnula

Jatkossa toimituksen työaika voidaan keskittää entistä paremmin sisällön tekemiseen, kun painetun lehden valmistusprosessi automatisoituu. Viime vuosina moni lehteen painettu juttu on julkaistu jo päiviä aiemmin Siikajokilaakson verkossa, kun lehteä on tehty digi edellä. Jatkossa painetussa lehdessä julkaistut jutut on todennäköisesti julkaistu jo päiviä sitten verkossa, kun sisällön tekeminen painottuu verkko edellä -työskentelyyn.

Verkkojutuista löydät useimmiten enemmän visuaalista sisältöä kuin painetusta lehdestä, kun verkkoon juttua voidaan rikastaa runsaalla kuvituksella ja videoilla.

Kaleva Media ottaa käyttöön norjalaisen Aptoman DrEdition-järjestelmän, jolla taitetaan maailmalla tällä hetkellä noin 160 lehteä. Sillä toteutetaan esimerkiksi Norjan toiseksi suurimman sanomalehden Aftenpostenin painettu versio.

Suomessa järjestelmän on ottanut ennen Kaleva Mediaa käyttöön Huvudstadsbladet, missä taitto automatisoitiin vuosi sitten syksyllä.

Siikajokilaakson printtilehti taitetaan kuluvasta viikosta alkaen norjalaisten kehittämällä taitto-ohjelmalla, joka hyödyntää automatiikkaa ja tekoälyä.
Siikajokilaakson printtilehti taitetaan kuluvasta viikosta alkaen norjalaisten kehittämällä taitto-ohjelmalla, joka hyödyntää automatiikkaa ja tekoälyä.
Kuva: Sari Kihnula

Projektipäällikkö Simo Hiltunen muistuttaa, että vaikka jatkossa hyödynnetään automatiikkaa ja tekoälyä, jää journalistinen päätösvalta edelleen ihmiselle.

– Järjestelmä hakee kullekin jutulle parhaan mahdollisen taiton automaattisesti, mikä nopeuttaa työtä. Taittaja voi vaihtaa juttujen paikkoja ja etsiä erilaisia vaihtoehtoja.

Kun aiemmin Siikajokilaakson peruslehden taittoon kului yksi työpäivä, valmistuu lehti nyt noin 1,5 tunnissa. Työtä vähentää sekin, ettei ennakkosuunnittelua tarvitse tehdä niin paljon kuin aiemmin.

Muutoksen ydin on sisällössä: jatkossa toimitus keskittyy sen tekemiseen.

– Keskimäärin taitto tehostuu noin 60 prosenttia. Toimitus työskentelee sisältö edellä ja painetun lehden taittotiimi etsii automatiikan avulla jutuille parhaan mahdollisen taiton.

Hetkessä muutostyö ei ole valmistunut. Kaleva Mediassa hanketta on työstetty jo yli vuoden ajan.  Simo Hiltunen sanoo järjestelmän vaativan paljon taustalla tapahtuvaa koodaamista. Projektiin on sitoutunut useampi henkilö pitkäksi aikaa.

Sovellussuunnittelija Jaana Niemelä sanoo Aptoman käyttöönoton olevan tärkeä näkökulman muutos oikeaan suuntaan.

– Meidän digikehitystiimissämme on koko ajan näkemys, että teemme jotain merkityksellistä. Tämä projekti on ollut meidän lempilapsemme, hän kuvaa.

Ennen tiistain taittopäivää järjestelmää testattiin moneen kertaan.

Järjestelmän käyttöönoton yhteydessä painetun Siikajokilaakso ulkoasussa tapahtui pieniä muutoksia. Ajatusvirta-aukeaman ulkonäkö muuttuu ja jatkossa kirjoittajan nimen löytää jutun lopusta.

Kaikki Kaleva Median lehdet siirtyvät automatisoituun taittoon tämän vuoden aikana.