Pyhännällä juhlittiin: Py­hän­nän ikioma kiek­ko­hel­mi olisi suih­ku­läh­teen­sä an­sain­nut

Lataa nyt: Sii­ka­jo­ki­laak­so-so­vel­lus pitää sinut pai­kal­lis­uu­ti­sis­sa kiinni lo­mal­la­kin

Tilaajille

Pii­lee­kö alue­val­tuus­tos­sa es­teel­li­syys­pom­mi? –Katso alue­val­tuu­tet­tu­jen si­don­nai­suu­det jutusta

Kun Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuustoon valittiin etupäässä kuntapäättäjiä ja sotealan ammattilaisia, eturistiriidat ovat väistämättömiä. Näin on erityisesti hyvinvointialueen alkuvaiheessa, jolloin omaisuutta, henkilöstöä ja sopimuksia siirtyy kunnista hyvinvointialueille.

23. tammikuuta käydyissä aluevaaleissa äänestäjät valitsivat aluevaltuustoon paljon kokeneita kuntapoliitikkoja ja sote-alan ammattilaisia.
23. tammikuuta käydyissä aluevaaleissa äänestäjät valitsivat aluevaltuustoon paljon kokeneita kuntapoliitikkoja ja sote-alan ammattilaisia.
Kuva: Teija Soini

Pohjois-Pohjanmaan tulevan hyvinvointialueen aluevaltuustoon valittiin 79 aluevaltuutettua. Aluevaltuutetuista yli kolme neljäsosaa on valtuutettuna kotikunnissaan. Heistä  kolmannes on valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistoa. Lisäksi kymmenkunta aluevaltuutettua on kunnanhallitusten jäseninä. Mukana on myös merkittävien lautakuntien puheenjohtajia ja jäseniä, esimerkiksi Oulun hyvinvointilautakunnan jäsenistä suurin osa on myös aluevaltuutettuja.

Kuntapäättäjien osuus Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuutetuista Kuntaliiton laskelmien perusteella samalla tasolla kuin aluevaltuustoissa keskimäärin.