Hailuoto-teatterifestivaali toteutuu heinäkuussa vuoden tauon jälkeen. Festivaalin odotettu paluu tapahtuu ohjelmiston osalta vähän suppeampana, mutta silti kolmipäiväisenä esityksineen, vieraineen ja seminaareineen.
Kesän 2026 festivaalin rahoitus tulee yksityiseltä puolelta.
Hailuoto-teatterifestivaali palaa takaisin festivaalikartalle, koska yksityiset sponsorit, yksi pankki ja Hailuodon kunta lähtivät rahallisesti tukemaan festivaalia, toiminnanjohtaja Hanna Hautala kertoo.
Festivaalin sponsorit ja fanit lahjoittivat tapahtumalle reilut 10 000 euroa.
Festivaalin tukijoiksi ovat ilmoittautuneet myös monet mökkiläiset ja joukko katsojia, jotka löysivät festivaalille alusta asti, tulevat sinne joka kesä ja haluavat nähdä lyhytteatteriesityksiä.
Viime kesänä festivaali täytyi perua, kun Taiteen edistämiskeskus nollasi festivaaliavustuksensa kerralla. Tulevaisuus näytti epävarmalta.
– Valtion festivaaliavustusta haettiin tällekin kesälle, mutta sitä ei saatu, Siikalatvalla asuva Hautala sanoo.
Noin kymmenen vuoden ajan Taiken avustus festivaalille oli 15 000 euroa ja sitä ennen 10 000 euroa.
Toiminnanjohtajan mukaan festivaalia on tarkoitus järjestää myös jatkossa.
– Mutta kaikki riippuu resursseista, millaisena ja minkä kokoisena festivaalin olisi mahdollista jatkua.
Käytännön toteutuksessa festivaali nojaa paljolti talkootyöhön. Tänäkin kesänä mukaan tulee joukko uskollisia talkoolaisia esimerkiksi Raahen Teatterista. Esiintyjät itsekin aina talkoilevat festivaalilla ja yhteistyötä tehdään paikallisten palveluyrittäjien kanssa.
Teatterifestivaalin avajaiset järjestetään 24. heinäkuuta Vanhalla höyrymyllyllä. Silloin avautuu Esko Selkäinahon taidenäyttely Maisemia ja ihmisiä vuosien varrelta. Avajaisissa nähdään myös 18-vuotiaan sirkusharrastajan, notkeusakrobaatti Niitty Mannisen esitys.
Muuta avajaispäivän ohjelmaa ovat Hanna Hautalan sooloteos Pellikka Nuorisoseuralla sekä Joanna Kerkelän ja Elina Piipon Ohtu Kirkkopuistossa.
Hautalan käsikirjoittama ja esittämä Pellikka on esineteatteriteos, jonka pääosassa on ränsistynyt tila ja sen uumenista löydetyt vanhat esineet. Tarinan keskiössä on Pellikan tila, jonka esittäjä peri isänsä kuoltua. Samalla hän peri kuormalavoittain roinaa ja palan maaseudun historiaa.
– Autofiktiivinen teos käsittelee sitä, mitä me jätämme jälkeemme, kun kuolemme, Hautala kuvaa.
Pellikka sai kantaesityksensä Piippolan Nuorisoseuralla kesäkuussa 2025. Taiteen edistämiskeskus on tukenut esityksen valmistamista.
Oulaisista kotoisin olevan nuoren tanssitaiteilijan Joanna Kerkelän ja Oulaisissa syntyneen harrastajamuusikon ja lauluntekijän Elina Piipon teos Ohtu tarjoaa tanssia, teatteria ja musiikkia metsänäyttämöllä.
Esityksessä kalevalamittaiset runolaulut syntyvät luonnonkokijoiden havainnoista ja tunteista.
Kaksikosta Elina Piippo on ammatinvaihdoksen myötä hurahtanut luonnonhoitoon. Metsuri-metsäpalveluntuottajana hän kokee olevansa monimuotoisuuden suojelun ytimessä.
Ohtu-esitys kysyy, näetkö kantomeren leikkikenttänä vai hautausmaana?
Tapahtuman suosittu vakio-ohjelma on lauantaipäivän seminaari. Tällä kertaa puhujina ovat Turun yliopiston avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja ja henkilöstöhallinnon asiantuntija Eeva Reponen.
Valtaoja on arvostettu tieteentekijä ja tieteen popularisoija sekä palkittu puhuja. Hänen yleistajuinen tietokirjansa Kotona maailmankaikkeudessa voitti Tieto-Finlandian 2002.
Reponen vietti syksyt 2024 ja 2025 Keniassa vapaaehtoistyössä pienen paikallisen järjestön toiminnassa, jossa keskityttiin erityisesti naisten ja lasten elinolojen, kouluttautumisen ja tulevaisuuden mahdollisuuksien tukemiseen.
Festivaalilla on myös yksi kantaesitys. Se on Juha Hurmeen kirjoittama pienoisnäytelmä Hailuodossa asuneesta Ilmari Kiannon jalkavaimosta Siviä Karpista.
Kianto hylkäsi vuonna 1917 vaimonsa ja lapsensa Suomussalmen Turjanlinnaan ja pakeni yli 20 vuotta nuoremman Siviä Karpin kanssa Hailuotoon. Kiannon "Hailuodon-kausi" kesti kaksi ja puoli vuotta.
Näytelmän käsikirjoitus perustuu Raija-Liisa Kiannon isästään kirjoittamaan muistelmateokseen Kahden vaimon mies.
Lisäksi Hurme ottaa kopin Franz Kafkan Pesä-teoksesta, jota näyttelijä ja Hailuoto-teatterifestivaalin vakiovieras, syyskuussa 2025 yllättäen menehtynyt näyttelijä Tomi Alatalo esitti ennen kuolemaansa.
40 vuotta täyttävä Radiopuhelimet-yhtye esiintyy festivaalilla akustisesti 25. heinäkuuta. Silloin Hailuodon Nuorisoseuralla rokataan. Samalla esitellään Juha Hurmeen toimittama kirja Radiopuhelimet palasina, joka kattaa bändin historian vuosilta 1986–2026.
Seuraavana iltana 26. heinäkuuta Nuorisoseuralla esiintyy "sosiologis-museologisen parfyrmenssitaiteen supertohtori" Adonina Se-La-Vii alias Iida Savolainen. Adonina Se-La-Viin keikka Intergalactic Folk Music on tekijänsä mukaan "tila-aika-avaruudessa syöksähtelevä performanssi, joka tutkii häilyvää rajaa tutun ja tuntemattoman, meidän ja muiden sekä mielekkyyden ja mielettömyyden välillä".
Teatterifestivaali päättyy Veisuutapahtumaan osa 2, jossa Sunikarin tien varressa veisataan yhdessä virsiä tienviittojen numeroiden mukaan. Mukana ovat virret 263, 261, 259, 257, 265, 276 ja 269.
Tulevan kesän festivaali on viimeinen lauttayhteydellä. Kiinteä siltayhteys Hailuotoon valmistuu ilmeisesti etuajassa elokuussa.
Hailuoto-teatterifestivaali
Ensimmäinen Hailuoto-teatterifestivaali järjestettiin kesällä 2007. Silloin johtotroikkaan kuuluivat ohjaaja, kirjailija Juha Hurme, Oulun läänin näyttämötaiteen ohjaava läänintaiteilija Jouni Rissanen ja kuvataiteilija Matti Rasi.
Festivaalin johdossa ovat edelleen Juha Hurme sekä Kemin teatterin johtaja Jouni Rissanen ja uutena esittävän taiteen ammattilainen Hanna Hautala, joka toimii festivaalin toiminnanjohtajana.
Entinen johtoroikan jäsen Matti Rasi on nykyisin kunniapuheenjohtaja.
Festivaali on täysi-ikäinen eli se järjestetään nyt 18. kerran. Tapahtuma peruuntui koronarajoitusten vuoksi kesällä 2020 ja rahoitusongelmien takia 2025.