Val­tiol­ta tulossa jopa 1,6 mil­joo­nan li­sä­ra­ha Ka­la­joen jät­ti­pa­lon vuoksi – summa ei kui­ten­kaan kata lä­hes­kään kaikkia pe­las­tus­lai­tok­sen kuluja

Pelastusjohtaja Jarmo Haapanen kertoo, että ylimääräiset kustannukset näyttävät nousevan yli 1,9 miljoonan euron. Arkistokuva.
Pelastusjohtaja Jarmo Haapanen kertoo, että ylimääräiset kustannukset näyttävät nousevan yli 1,9 miljoonan euron. Arkistokuva.
Kuva: Heikki Uusitalo

Sisäministeriö esittää tämän vuoden neljänteen lisätalousarvioon 1,6 miljoonan euron kertaluonteista avustusta Jokilaaksojen pelastuslaitokselle. Avustus on tarkoitettu Kalajoen jättimäisestä metsäpalosta aiheutuneisiin ylimääräisiin menoihin.

Palo riehui heinäkuun ja elokuun aikana Raution alueella. Sammutustöihin osallistui pelastuslaitoksia ympäri Suomen. Mukana oli myös muun muassa yksityisiä urakoitsijoita ja Puolustusvoimat.

Lisätalousarvioon varattu avustus on merkittävä, mutta se ei kata läheskään kaikkia pelastuslaitokselle syntyneitä ylimääräisiä kuluja.

Jokilaakson pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen kertoo, että laskutusjärjestelmässä on kuluja nyt jo yli 1,7 miljoonan euron edestä ja laskuja on matkalla lähes 200 000 euron arvosta.

– 1,9 miljoonaa euroa taitaa mennä rikki, Haapanen arvioi.

Kalajoen maastopalon sammuttaminen oli jättimäinen operaatio, johon osallistui pelastuslaitoksia ympäri Suomen.
Kalajoen maastopalon sammuttaminen oli jättimäinen operaatio, johon osallistui pelastuslaitoksia ympäri Suomen.
Kuva: Jokilaaksojen pelastuslaitos

Prosessi etenee nyt sillä tavalla, että kun eduskunta todennäköisesti hyväksyy lisätalousarvion, sen jälkeen pelastuslaitos jättää avustushakemuksen.

– Veikkaan, että avustusmäärärahan sisällä on joitain reunaehtoja, mihin avustusta voi saada. Tämä voi rajata lopullista avustussummaa.

Lähes kahden miljoonan euron lisäkuluissa suurin menoerä ovat henkilöstömenot. Pelkästään Jokilaaksojen pelastuslaitokselle aiheutui noin 680 000 euron ylimääräiset palkkakustannukset. Muiden pelastuslaitoksen laskuissa oletettavasti suurin osa kuluista muodostuu henkilöstökuluista.

Myös materiaalikulut nousivat suuriksi yli 200 hehtaarin kokoisen palon sammutuksissa, jotka kestivät intensiivisesti parisen viikkoa. Esimerkiksi dieseliä kului jopa 5 000 litraa päivässä. Muonitettavana oli ajoittain jopa 250 työntekijää.

– Kyllä niille materiaaleillekin hintalappua tulee.

Koska ministeriön lisäraha ei missään tapauksessa kata kaikkia syntyneitä ylimääräisiä kuluja, joutuvat kaikki alueen kunnat maksumiehiksi.

Maksut lankeavat pelastuslaitoksen kuntien maksuosuuksien mukaisesti. Suurin maksaja on Raahe, kakkonen Ylivieska, sitten Kalajoki ja Nivala. Pelastuslaitos toimii 17 kunnan alueella.