Monivuotinen nurmipeite vähentää merkittävästi typen huuhtoutumista turvepelloilta, kertoo Luonnonvarakeskuksen ja Oulun yliopiston tuore tutkimus. Ruukin NorPeat-tutkimuskentän mittauksissa typpeä huuhtoutui vähiten nurmipeitteisiltä ja ohutturpeisilta peltolohkoilta.
Suomen peltopinta-alasta noin kymmenen prosenttia on turvepeltoja, mutta Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa osuus on paikoin jopa 30 prosenttia. Näistä suurimmassa osassa viljellään nurmirehua maidon- ja naudanlihantuotantoon.
Tutkimuksessa havaittiin, että silloin kun pellolla kasvatettiin ohraa tai pelto jätettiin talveksi paljaaksi, typen huuhtoutuminen pellolta oli suurehkoa erityisesti peltolohkoilta, joissa turvekerroksen paksuus oli suurempi (yli 75 cm).
Monivuotinen nurmipeite sen sijaan johti typen huuhtoutumisen huomattavaan vähenemiseen ja fosforin huuhtouman pienentymiseen.
Suurimmat typpihuuhtoumat tulivat paksumman turpeen kasvipeitteettömiltä tai ohralla olleilta lohkoilta keväällä ja leudon talven aikana. Tutkimuksessa mitattiin ympärivuotisesti maaperän ravinteiden ja muiden vesistöjen kannalta haitallisten aineiden pitoisuuksia turvepellon valumavesistä kolmen vuoden ajan.
Luonnonvarakeskuksen tutkijan Maarit Liimataisen mukaan fosforihuuhtoumat Ruukin tutkimuspellolla ovat vähäisiä verrattuna Suomen viljelysmaihin. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että erityisesti turpeen paksuuden kasvaessa sekä fosforin että orgaanisen hiilen huuhtoumat lisääntyivät.
Pellolta vapautuvien ravinteiden ja aineiden määrää tarkasteltiin suhteessa vuodenaikaan, maaperän ominaisuuksiin ja pellon viljelytoimiin, jotta voitiin tunnistaa tärkeimmät huuhtoutumiseen vaikuttavat tekijät.