Ensi vuoden ylijäämäinen talousarvio hyväksyttiin Siikajoen valtuustossa yksimielisesti ja ilman mutinoita. Toimintojen määrärahoihin ei esitetty muutoksia eikä yhtään äänestystä tarvittu.
Valtuuston kokous oli ensimmäinen täysin etänä istuttu. Etäosallistumista on kuitenkin opeteltu keväästä alkaen ja marraskuussa pidettiin niin sanottu hybridikokous, johon osa valtuutetuista osallistui etänä, osa oli paikan päällä.
Valtuusto on korona-aikana ennen joka kokousta miettinyt, miten se on viisainta järjestää terveys ja turvallisuus huomioiden. Valtuuston puheenjohtaja Päivi Eskolan mukaan enää ei edes mietitty, vaan valittiin ilman muuta etäyhteys.
– Tuntuu silti hullulta, kun yleensä valtuutetut ovat olleet läsnä ja nyt kirjaimina näytöllä. Jotain jää paitsi, kun ei olla kasvotuksin. Yhteiset väliajat ovat tärkeitä toisiin tutustumisessa, hän mietti ennen kokouksen alkua.
Valtuuston 10. joulukuuta pidetty kokous oli Eskolan 20. talousarviokokous.
– Ja viimeinen. En enää lähde ehdolle, hän kertoi.
Talous ei tällä hetkellä ole Siikajoen suurin huoli. Talousarvio kipuaa 176 330 euroa plussan puolelle, taseessa on seitsemän miljoonaa euroa kertynyttä ylijäämää ja tältä vuodelta ylijäämää tulee vielä 1,6 miljoonaa euroa lisää.
Budjetti onkin säilyttävä, totesi kunnanjohtaja Pertti Severinkangas. Mitään palveluja ei kunta aja alas tai siirrä minnekään.
Verotuloja ennustetaan kertyvän noin 300 000 euroa enemmän ja valtionosuuksia tulee liki 400 000 euroa tämänvuotista enemmän. Verotuloista suuri osa on yhteisöveroa, jonka palautusosuutta valtio on kasvattanut koronan vuoksi.
– Kannattaa huomata, että noin 700 000 euroa ensi vuonna on niin sanottua koronatuloa. Se on ekstraa, joka ei suunnitelmavuosina jatku. Kaikki raha, mitä kuntiin on jaettu, on valtion ottamaa velkaa, joka pitää maksaa takaisin, varoitteli Kauko Lehto (kesk.).
Siikajoki itse ottaa uutta pitkäaikaista lainaa ensi vuonna korkeintaan 4,11 miljoonaa euroa.
Väkiluvun lasku on kunnan murheenkryyni. Viimeisten 10 vuoden aikana siikajokisten määrä on vähentynyt 1000 henkilöllä. Marraskuun lopun tilaston mukaan Siikajoella on 5 041 asukasta.
– Siitä on syytä olla joka käänteessä huolissaan. Tavoite on, että saataisiin maaginen viiden tuhannen raja pidettyä, Keijo Mustonen (kesk.) totesi.
Syntyvyyden lasku näkyy jo ensi kesänä, kun Ruukin Satumetsän päiväkodin etäryhmä lakkautetaan. Myös Ruukin esiopetuksen toinen pienryhmä loppuu keväällä tarpeettomana.
Syksyllä lukiossa aloitti 12 oppilasta, mikä on pienin määrä ikinä. Surkeaa suosiota murehti Matti Pohjola vasemmiston ryhmäpuheenvuorossa.
– Lukio on kunnan vetovoimatekijä, hän muistutti.
Työllisyyden hoitoon Pohjola kaipasi kunnon peruslääkettä, eli uusia teollisia työpaikkoja. Siikajoki on lokakuun loppuun mennessä maksanut Kelalle työttömyyssakkoja 18 000 euroa kuukaudessa, eli yli 185 000 euroa.
Investointilista on maltillinen ja sen yhteissumma on 3,9 miljoonaa euroa. Varma on vain Siikajoenkylän kevyenliikenteen väylä, johon on varattu 180 000 euroa.
– Raha ei välttämättä riitä, puhutaan ehkä kolmosella alkavalla summalla. Mutta sen näkee, kun saadaan urakkatarjoukset, totesi tekninenjohtaja Satu Kaipio.
Suurina hankkeina mukana ovat jo Mäkelänrinteen uudisrakennus ja Paavolan monitoimitalo, joille on varattu 1,5 miljoonaa euroa ja 1,9 miljoonaa euroa. Valtuusto päättää hankkeista ensi vuoden puolella.
Mäkelänrinteen rakentamiselle monelta valtuutetulta välähti puheenvuoroissa vihreää valoa, sillä kiinteistö on huonossa kunnossa, vanhanaikainen ja epäkäytännöllinen. Paavolan monitoimitalosta tullee vaikeampi pala, sillä oppilasmäärät pienenevät.
Mäkelänrinteen kustannusarvio on noin 6,5 miljoonaa euroa ja Paavolan monitoimitalon noin 3,6 miljoonaa euroa.
